tiistai 5. elokuuta 2014

Studio Ghibli lopettaa elokuvien teon?

Hiromasa Yonebayashi: When Marnie Was There (Omoide no Marnie, 2014)

Studio Ghibli päättää toistaiseksi elokuvien tekemisen 20. teokseensa, When Marnie Was There.

Kyseessä on vähintäänkin määrittelemätön tauko ja koko tuotantorakenteiden uudelleenrakentaminen. Eikä täysin yllättävä uutinen.

Hayao Miyazaki ilmoitti jäävänsä eläkkeelle noin vuosi sitten. Hänen joutsenlaulunsa (Tuuli nousee) kaveriksi piti saada Isao Takahatan elokuva Prinsessa Kaguya, joka kuitenkin viivästyi aiotulta tuplanäytöksltä liian kauan.

Prinsessa Kaguya ei ole saapunut Suomeen, mutta vaikka se kiitosta maailmalla on kerännyt, se osoittautui taloudellisesti epävarmaksi.

Takahata kahdesta mestarista onkin tehnyt haastavampia elokuvia, niin itselleen kuin yleisölleen. Hänen jääminen vetonaulaksi olisi ollut liian riskialtista.

Isao Takahata: The Tale of Princess Kaguya (2013)
Hiroyuki Morita: Kissojen valtakunta (2002)
Hayao Miyazaki: Ponyo rantakalliolla (2008)
Hayao Miyazaki: Kikin lähettipalvelu (1989)

Lähes kaikki kaksikymmentä Studio Ghiblin elokuvaa ovat ikonisia anime-klassikoita, mutta studio oli sittenkin liian riippuvainen Hayao Miyazakista.

Innokkuudesta huolimatta hänen pojastaan, Gorosta, ei tullut menestystä takaavaa manttelinperijää. Hänen debyyttinsä, Maameren tarinat on itseasiassa suurin poikkeus studion korkealaatuiseen linjaan.

Tällä hetkellä Gorolla on työn alla anime-sarja Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintyttärestä, jonka Ghibli tuottaa yhdessä Polygon Picturesin kanssa. Sarjoissa, tv-tuotannoissa, mainoksissa ja lyhäreissä taitaa olla studion tulevaisuus.


Hayao Miyazaki: Liikkuva linna (2004)
Hayao Miyazaki: Henkien kätkemä (2001)

Hayao Miyazaki: Ponyo rantakalliolla (2008)
Hayao Miyazaki: Liikkuva linna (2004)

Tokion Ghibli museoon on tehty vuosien varrella lyhäreitä paljon. Muualla niitä ei ole nähtävillä. Vuonna 1993 julkaistiin tv-elokuva Aaltojen Kuohu ja muutama vuosi sitten studio oli mukana tekemässä videopeliä, Ni no Kuni, jonka visuaalisuus ja ghiblimaisuus peittää yllättävän paljon muita virheitä.

Anime-sarjat, lyhytanimaatiotuotanto televisiolle ja yksityisille tilaajille on kenties taloudellisesti kannattavinta. Pitkien elokuvien katalogi jäi nyt tällaiseksi:

Laputa - Linna taivaalla, Tulikärpästen hauta, Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu, Only Yesterday, Porco Rosso, Pom Poko, Sydämen kuiskaus, Princess Mononoke, Naapurini Yamadat, Henkien kätkemä, Kissojen valtakunta, Liikkuva linna, Maameren tarinat, Ponyo rantakalliolla, Kätkijät, Kukkulan tyttö sataman poika, Tuuli nousee, The Tale of Princess Kaguya ja When Marnie Was There.


Hayao Miyazaki: Tuulen laakson Nausicaä (1984)
Hayao Miyazaki: Princess Mononoke (1997)

Hayao Miyazaki ja Isao Takahata työskentelivät animaattoreina ennen Studio Ghiblin perustamista merkittävimmissä japanilaisissa studioissa, kuten Toei Animation ja Nippon Animation.

Vuonna 1984 Isao Takahata tuotti ja Hayao Miyazaki ohjasi omaan mangaansa perustuvan elokuvan Tuulen laakson Nausicaä, jonka menestyksen myötä he perustivat Studio Ghiblin.

Studio Ghiblin elokuvia ei näytetty Suomessa juuri lainkaan ennen Henkien kätkemän läpimurtoa 2000-luvun alussa, jolloin studio oli jo toiminut 17 vuoden ajan ja Hayaokin väläyttänyt ensikertaa ajatusta eläkkeelle lähdöstä.

Hayao Miyazaki: Naapurini Totoro (1988)

Hayao Miyazaki: Princess Mononoke (1997)

Hayao Miyazaki: Porco Rosso (1992)
Hayao Miyazaki: Kikin lähettipalvelu (1989)

Merkittävinä poikkeuksina Suomessa toimi Naapurini Totoro ja Porco Rosso, jotka esitettiin Ylen kanavilla 1995 ja uusintana 1996.

Kaksi klassikkoa sai videotaltioinnin muodossa itselleen jo tuolloin, muutoin oli pitkään turvauduttava importeihin, kunnes Cinema Mondo otti teettääkseen laadukkaat suomi-versiot jokaisesta Ghiblin elokuvasta vuoden parin välein.

Vaikka Studio Ghibli lopettaisikin pitkien elokuvien teon lopullisesti, on sillä luultavasti vielä annettavaa meillekin. Toivottavasti päätös ei silti ole pysyvä. Tapauksesta uutisoitiin mm. täällä.

8 kommenttia:

  1. Eipä sillä, kiitos tähänastisesta.

    VastaaPoista
  2. Kyllähän se on paljon antanut ja tulee antamaan. Liekö Suomessa tarvitsee mitää taukoa edes viettää kun toistaiseksi tokavika ghiblielokuvakaan ei ole vielä tänne saapunut ja tulee sitä sarjaa ja Ghibli -dokkaria rakennemuutosten ajaksi. Se kuinka paljon meininki muuttuu onkin pelkkää arvailua. The Kingdom of Dreams and Madness -dokumentissa muuten Hayao itse saanoo kysyttäessä Ghiblin tulevaisuudesta, että se tulee hyvin pian tiensä päähän ja katoaa. Kyyninen ja ylivaatimaton herrahan tuo on aina ollut, mutta sanoessaan tuollaista juuri itse (tällä kertaa kuulemma oikeasti) eläkkeelle siirtyessään kuulostaa kerrankin terveellä tavalla röyhkeältä.

    VastaaPoista
  3. Onneksi näitä elokuvia jaksaa katsoa vielä vuosien päästäkin uudelleen ja uudelleen. Mahdoton kuvitella kenenkään korvaavan Miyazakia ikinä, kun on herra luonut niin kauniin maailman. Kadehdin sitä mielikuvitusta. Omasta mielestäni Ghiblin heikoin lenkki on Kissojen valtakunta. Mutta ehkä se onkin lapsille suunnattu. Itseltäni on vielä näkemättä Only Yesterday, Pom Poko, Naapurini Yamadat, Kukkulan tyttö sataman poika, The Tale of Princess Kaguya ja When Marnie Was There. Jospa niiden joukosta vielä löytyisi vastaavanlaisia elämyksiä kuin edellä mainituista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti eivät yritäkkään korvata vaan tekisivät omia juttujaan. Hayaon elokuvien maailma nyt oli ehkä siinä. Mangan maailmassa on tietysti jatkoa, ja toistaiseksi Hayao on edelleen pyörtänyt aina ennenkin eläkepäätöksensä...

      Goron toinen ohjaus eli Kukkulan tyttö.. oli tosiaan hyvin paljon lupaavampi kuin Maameren tarinat ja saattaa pojasta jotain tullakin. Odotan Ronja Ryövärintyttäreltä jo kovasti!

      Isao Takahatan elokuvat on tietysti korkealuokkaisia ja sinulla on onnellinen asema kokea ne ensikertaa. Naapurini Yamadoista pitäminen riippuu tosin siitäkin kuinka riippuvainen on Ghiblin yleistyylistä. Ongelma Ghiblin tulevaisuuden kannalta on se ettei Isaokaan ole enää nuori.. 78v eli viisi vuotta vanhempi kuin Hayao!

      Mutta nuoristakin löytyy, itse pidin ainakin Hiromasa Yonebayashin esikoisohjauksesta Kätkijät, ja jos ensimmäinen on jo niin varmaa jälkeä ei innon ja taidon luulisi ainakaan taantuvan. When Marnie Was There -aikakauden päätöstä (?) odotellessa.

      Poista
    2. Maameren tarinat oli kieltämättä aika kökkö, mutta olisi kyllä hienoa jos Ronja Ryövärintytär rantautuisi joskus Suomeenkin. Muistanko väärin vai oliko Hayao suunnitellut tekevänsä Peppi Pitkätossusta elokuvan, muttei ollut saanut oikeuksia?
      Takahatan elokuvista olen nähnyt Tulikärpästen haudan ja elokuva teki lähtemättömän vaikutuksen, vaikkei niin kaupallinen olekaan kuin vaikka Totoro. Yamadat tuli muistaakseni joskus telkkaristakin ja vaikuttaisi piirrostyyliltään mielenkiintoiselta. Pitänee ruveta metsästämään Takahatan elokuvia seuraavaksi.
      Tykkäsin myös Kätkijöistä ja olisi sääli jos nuoren ohjaajan animaatioura hiipuisi Ghiblin myötä. When Marnie Was Thereltä uskaltaa odottaa paljon.

      Poista
    3. Kyllä vain, Lindgreniltä ei herunut oikeuksia. Tuolta löytyy Miyazakin taidetta projektia varten:

      http://comicsalliance.com/pippi-longstocking-film-hayao-miyazaki-astrid-lindgren-studio-ghibli/

      Paria vuotta ennenkuin Miyazaki ja Takahata suunnittelivat Peppiä, Miyazaki työskenteli 1969 vuonna tuotetun Muumi -animen parissa ja melkoista sooloiluahan sekin sarja oli. Ylen haastattelussa viime vuonna Hayao sanoi halunneensa Muumeihin esimerkiksi tankin, joka oli vahvasti Toven näkemyksiä vastaan.

      Poista
    4. ja tuolla tosiaan lisää

      http://miyazaki-ru.livejournal.com/463300.html

      Olisihan tuo varmasti ollut hieno juttu meikäläisittäin, kun on niin tuttu aihekin.. Ronjasta sentään tulee todellisuutta!

      Poista
    5. Kiitos linkeistä! Astrid Lindgrenin ja Ghiblin tuotannoissa on kyllä paljon samaa. Molemmista puuttuu esim holhoava sävy kokonaan.
      Se että Miyazaki oli ollut tekemässä Muumeja 60-luvulla oli minulle uusi tieto. Ja ajankohtainenkin kun Tove Janssonin syntymästä on juuri kulunut sata vuotta.

      Poista