Viisikymmentä televisiosarjaa #2: Twin Peaks (1990-1991)

2. Twin Peaks (1990-1991)
2 kautta, 30 jaksoa

Pitkään kestäneiden sarjojen päättäminen on ilmeisen hankalaa. Oli kyse televisiosarjasta tai sellaisten listauksesta, niin kuin tämä projekti nyt tässä.

Onneksi viime viikolla esitetty Pasilan päätösjaksokaan ei ollut järin onnistunut, joten antaa olla jo. Oli muuten onneton, halpa, venytetty täytejakso, niin kuin turhan monessa tv-sarjassa.

Todella harvoin tv-sarja pystyy tarjoamaan tyydyttävän lopun. Eikä ole mitään hirveämpää kuin päättää sarja yhteislauluun (oli se ironista tai ei!)

Parhaat lopetukset ovat harvoin loppuja lainkaan, ennemminkin entistä kovempia cliffhangereita. Sopranos päätettiin todella mieleenpainuvasti kesken. Tarinan lankoja ei siis kannatakaan yhdistää aina, ja siitä on myös Twin Peaks loistava esimerkki.

"The owls are not what they seem."

Sarjan päätösjakso nähdään tänään Kutosella. Hienoimpia yksittäisiä tv-sarjan jaksoja, ja osittain vahingossa niin ikimuistoinen. Jakson ei pitänyt päättää kuin kyseinen kausi, mutta sarjaa ei ikinä jatkettukaan.

Jääköön tarkemmat yksityiskohdat sikseen, mutta ajan ja tahdin käyttö jakson aikana on silkkaa taidetta. Kaikessa minimalistisuudessaan, jaksossa esiintynyt pankkivastaava jää elävästi mieleen suorituksena ja hahmona, joka ei ole tippaakaan vaille timanttinen.

Kun kyseisestä sarjasta napatulla nimellä varustettu blogi listaa suosikkisarjojaan, ei pitäisi korkean sijoituksen tulla yllätyksenä.

Sarjasta ei ole kuitenkaan tullut kirjoitettua ihmeemmin ja olisin halunnut tehdä sen kunnolla tämän listauksen yhteydessä. Ikävä kyllä nyt ei ole sen aika, ja palaan siihen ehkä hamassa tulevaisuudessa.

"Damn Good Coffee. And hot!"

Rakkaus sarjaan alkoi pienestä pitäen, ennen kuin olin kokonaista jaksoakaan nähnyt. Ensiesityksen aikaan olin alle kouluikäinen, joten näin siitä tuolloin vain satunnaisia pätkiä.

Angelo Badalamentin musiikit sarjaan löytyi vinyylillä ja vinyyliltä nauhoitetulla kasetilla. Se oli kovassa kulutuksessa ilmestymisestään lähtien ja kuuluu edelleen suosikkilevyihin. Soundtrackina se on ehdottomasti viiden kaikista tärkeimmän joukossa.

Käsitykseni sarjasta oli pitkään mielikuvien, kuulopuheiden, nähtyjen pätkien ja musiikin varassa. Yhtä jaksoa lukuunottamatta sarjaa ei ollut nauhoitettuna, eikä sarjoja silloin katseltu mistä vain, milloin vain, niin kuin nykyään.

Sarjan ensimmäinen uusintakierroskin muutamia vuosia myöhemmin lopetettiin kesken, joten näin sen kokonaisuudessaan vasta kymmenen vuotta ensiesityksen jälkeen.

"That gum you like, is going to come back into style."

Eikä se ollut mikään ajan, muistojen ja mielikuvien kultaama kokemus. Twin Peaks yksinkertaisesti on aikamme suurimpia mestariteoksia, kuten myös David Lynchin uran.

Sarjan tunnelma ja maailma on omaa luokkaansa, hahmoista puhumattakaan. Kyle MacLachlanin esittämä Agentti Cooper on loputtoman kiehtova hahmo, eikä häneen kuitenkaan pääse kovinkaan syvälle sisään.

Hahmogalleriasta löytyy niin yksittäisiä helmiä, kuin kokonaisuuteen saumattomasti sopivia erikoisuuksia. Tottakai mukana on myös yksi henkilökohtaisista suosikkinäyttelijöistäni, Jack Nance.

Eraserheadista parhaiten tunnettu näyttelijä kuoli vain muutamaa vuotta myöhemmin, jokseenkin ironisesti, donitsikaupan edessä puhjenneen tappelun seurauksena.

"- How do you like yours?

- Black as midnight on a moonless night

- Pre-tty black."

Twin Peaks muistetaan erikoisuuksiensa lisäksi maanläheisistä kahvilakeskusteluista, donitseista, kirsikkaleivoksista ja hiton hyvistä kahveistaan. Tämä kaikki muutamaa vuotta ennen Pulp Fictionin hampurilaisdialogeja.

Sarjan vaikutus pop-kulttuuriin on kieltämättä järjettömän suuri. Onhan siitä helppo parodiaa vääntääkin, et tarvitse kuin hieman hämyjatsia, sahalaitakuvioisen lattian ja punaiset samettiverhot, tai takaperin puhuvan kääpiön ja jättiläisen. Eikä haittaa jos juttua höystää kirsikkaleivoksilla ja varaa mukaan ihan hittona kahvia.

Mikään yksittäinen elementti ei tee sarjaa, vaan mielentila, jonka erilliset palaset yhdessä luovat. Tunnelma, musiikki, Agentti Cooper, dialogit, surrealistisuus ja yllätyksellisyys.

Twin Peaks alkaa Laura Palmerin murhasta, mutta ensimmäisten jaksojen ajan jutun juoni tuntuu olevan teinidraamaa amerikkalaisen idyllin keskellä. Murhamysteeri se on välillä jopa toissijaisesti. Vaikka murhaaja aina kiinnostaa, jo parin jakson kuluttua kuljetaan paljon syvemmillä vesillä. Kierros joka kannattaa kokea.