Tuossa maanantaina näin Rammsteinin kolmatta kertaa. Ensikerran olin heidän keikallaan yhdeksän vuotta sitten. Silloin oli kyseessä kiertue Mutter levyn tiimoilta ja siltä levyltä kuultiinkin lähes kaikki raidat. Sama systeemi tuntuis olevan joka kerta uuden levyn jälkeen. Bändillä on 11 kappaletta per levy politiikan lisäksi jonkinnäkönen n. 9 biisiä 11:sta uudesta per live. Eipä siinä, vanhat biisit sinänsä onkin niin tuttuja, että kuuleehan näitä uusia ainekin vielä ihan mieluusti ja etenkin näkee uusien livevedot.
Mites ne uudet sitten livenä toimivat. Ich tu dir weh oli mahollisesti suosikkini. Osa toimi paremmin, osa huonommin. Edellämainitussa oli ihan hyvä esitys Tillin (laulaja) ja Flaken (syntikat) välillä. Varsinaisen keikan päättävän Pussyn aikana vaahdotettiin jonninmoisella jättimulkulla eturivi märäksi. Vuosien ajan ohjelmistoon kuulunut Bück Dich on saanut jäädä, mutta jotain pippelileikkejä on ilmeisesti aina oltava. Wiener Blut oli sopivan irvokas esitys, eikä sanoihinsa verrattuna onneksi liian. Frühling in Paris oli mainio. Se alkoi akustisena pienieleisenä esityksenä kasvaen massiiviseksi ylilyönniksi. Tälläinenkin numero on ollut aina keikalla, mm. Los, Wilder Wein. Aika alkuajoista lähtien on ollut mukana myös kumiveneellä yleisön seassa seilailu. Aluksi se toimitettiin Seemanin tahdissa, myöhemmin esim. Depeche Mode-coverin Strippedin aikana. Tällä kertaa seilaus toteutettiin uudelta levyltä löytyvän Haifischin myötä. Uusimmalta levyltä eli Liebe Ist Für Alle Dalta jäi soittamatta Mehr ja Roter Sand.
Sitten siitä vanhemmasta tuotannosta. Debyytiltä eli Herzeleidilta kuultiin vain yksi kappale, Weisses Fleisch. Kappale on toki hyvä, mutta olisihan sitä mielellään kuullut Du Riechst So Gutin, Rammsteinin tai Wollt ihr das Bett in Flammen seheninkin. Sehnsuchtilta kuultiin Du Hast ja koko keikan päättävä neljäs encorebiisi Engel. Mutterilta kuultiin Feuer Frei ja Links 2-3-4, sekä encorena Sonne ja Ich Will. Reise, Reiselta tuli Keine Lust ja Rosenrotilta Benzin. Harmi, ettei näiltä kahdelta levyltä kuultu enempää, sillä niitä en livenä ole paljoa kuullut. Reise, Reisen biisit näkee ja kuulee toki Völkerball live-dvd:ssä, mutta eipä siinäkään kuulla Roserotilta kuin Benzin. Rosenrotilla on kumminkin kappaleita, jotka varmasti toimisi erinomaisesti livenä, etenkin Mann Gegen Mannia, Rosenrotia ja Springiä olisin toivonut.
Eli mitä loppujen lopuksi olin mieltä. Aikoinaan Rammstein-show teki niin suuren vaikutuksen, että sitä on vähän saada samoja fiiliksiä kuin silloin. Olisin itse valinnut esitettäväksi harvinaisempia biisejä ja singlejen b-puolia, koska itselleni tuotanto on tullut liiankin tutuksi ja näinollen kulunut harmillisesti. Pyrot olivat jälleen näyttäviä ja bändi oli ihan hyvässä vedossa. Ei hirveästi sinänsä ole nagatiivista sanottavaa, mutta eipä tämä liikaa uuttakaan tarjonnut. Hyvä keikka, josta sai maksaa ittensä kipeeks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti