Disney-ohjaaja George Scribner

Disneyn tietävät kaikki. Mitä se kellekin merkitsee, vaihtelee. Miten siihen ja nimen antamaan leimaan suhtautuu, vaihtelee. Itselleni elokuva Oliver & kumppanit oli aikoinaan ensimmäisiä kosketuksia tähän käsitteeseen, jonka alta ne varsinaiset tekijät pääsevät vain harvoin esille.

Näin tämän hyvin vapaan Dickens-käänöksen viisivuotiaana, paikallisessa, nyt jo lakkautetussa elokuvateatterissa, oli se sitten Ilves tai Kuvapalatsi. Elokuvan tapahtumapaikkana toiminut, silloin nykyaikainen 1980-luvun lopun urbaani New York oli omanlaisensa kuriositeetti Disney-tuotannossa.

Hyppäsin siis kelkkaan hieman poikkeuksellisen ympäristön äärellä kerrottuun tarinaan, monet kun olivat tottuneet jo vuosikymmeniä Disney-elokuvan sijoittuvan enemmän tai vähemmän sadun maailmaan, luonnon äärelle, kuvitteellisiin kuningaskuntiin ja muihin mielikuvituksellisiin miljöisiin, kaikkeen paitsi sinne meluisimpaan ytimeen.

Elokuva kuuluu Disneyn aikakauteen, jolloin paljon uutta ja kunnianhimoista väkeä oli saapunut taloon, jonka sisällä myllersi ja kyti. Oliver & kumppanit jäi oikeastaan viimeiseksi elokuvaksi aikana ennen Disneyn lopullista paluuta, eli ns. Disney-renesanssia.

Tätä henkilökohtaisella tasolla tärkeää elokuvaa on aina kiinnostanut tutkiskella hieman erilailla kuin monia muita Disneyn elokuvia. Oliver & kumppanit -elokuvan ohjaaja, panamalaissyntyinen George Scribner oli riittävän ystävällinen antamaan muutamia vastauksia tälle vanhalle Oliver-fanille, joka vasta vanhoilla päivillään on kaivanut elokuvan ohjaajan edes tietoonsa, vaikka elokuvien kohdalla se on pääsääntöisesti ensimmäisiä asioita joihin kiinnittää huomiota.

George Scribner aloitti uransa animaattorina, tehden projekteja aikuisille suunnatusta Heavy Metalista ja Ralph Bankshi -töistä aina Smurffeihin saakka. Disneylle saapuessaan hän pääsi työskentelemään Hiidenpadan kanssa, ohjasi Oliverin ja kumppanit, Prinssin ja kerjäläispojan, sekä Disneyn huvipuistoissa yksinoikeudella näytettäviä erikoisenäytöksiä.

Hänen oli määrä ohjata Leijonakuningas, mutta otti loparit, koska ei halunnut tehdä siitä musikaalia. Nykyään hän maalaa ja oli myös ystävällinen piirtäessään tämän jutun mukaan yllänäkyvän kuvaterveisensä, Oliverin kaveruksista vuosimallia 2012.

Otetaanpa selvää hieman lisää. Haastattelu englanniksi, jonka alla käännetty yhteenveto.


You were born in Panama and moved to LA to make a career in animation. Firstly, tell about your childhood, influences, and how you decided to move to LA?

I was 25 when I moved from Panama. I thought animation would be a great blend of my skills, directing theater, music (I play classical guitar), art, film. I thought I'd give it a try, return to Panama if it didn't work out. I had nothing to lose.

How much does your own culture show in your films, if any?

Probably the humor. The latins have a nice subtle ironic tone to their humor. Very funny and very off beat. They have an eye for capturing the absurd in a funny way. They called a guy I use to work with "Mr Ed" (the TV horse) because he reeked so bad.

You worked with Ralph Bankshi before joining Disney. The Black Cauldron shares resembelance to The Lord of the Rings. The dark and lurid atmosphere of Oliver & Co.s NY is familiar to Bankshi's many works. How much do you think his work affected on your style of animating and the style of Disney's in the eighties?

Not at all. Its was a harder, edgier look for story reasons. We wanted a more graphic edge, to underscore one more obstacle against Oliver.

You did a scene to the cult classic Heavy Metal. Did you look for adult animation or did you drift to it? Black Cauldron and Oliver & Co. has a more adult feel and darker themes to them compared to many Disney films but wouldve you wanted to continue doing even more adult content?

No. To be honest there wasn't much work at the time and I picked up what I could.

Was european animation appreciated among the american animators in the 80s?

It was under appreciated. I think we tend to be somewhat insular and its a shame, Theres so much more to learn from.

I believe at least japanese anime and Studio Ghibli must act as a great inspiration to all animators over the world today, is that true?

Absolutely. I always felt if we could fuse Studio Ghibli's remarkable and powerful compositions and use of camera with our storytelling and character development we'd make a remarkable film.

I find the mood of your paintings a bit remote, wistful, yet attracted. Disney movies sometimes mightve needed more of such a discreet approach to them. Black Cauldron used no trademark singing scenes and overall it was a bit of a takeoff from the old patterns. If it were successful, would've it been the new way of Disney and would you like to live that collateral reality now?

No I don't think so. I prefer to deliver a more positive message.


Oliver & Co. is exceptional Disney movie as it represents the modern (late 80s) day New York and it portrays the era quite nicely I think. Did you ever concidered the story to take place in a different setting?

It was always going to be located in NY. We wanted a more contemporary urban environment and NY felt like the right mix of music, texture and scale for our story. The enormity of the city would dwarf our hero Oliver.

I believe it was kind of a trend at the time to mix cats and underworld in animation films. In particular the New York or New York-esque underworld. Did you consider any other animals to the role of Oliver's? Or humen maybe?

Fagin was originally going to be a rat. I suggested making him human so we could explore more of relationship between this penniless and helpless figure who loved these animals he'd taken in. They were his family and I think it gave the story more emotion.


I think the CGI in Oliver & Co. does not look dated like tons of more recent films, it has perfectly fitting effects for that era. Are you able to appreciate the nostalgic vintage feel of the 80s CGI or have you ever hoped that the movie had more sort of timeless looks?

Good question. I never thought that far out in time. It represents its time (late 80's)

I liked the epic feel of Prince & the Pauper, perfect mood and the set for the fairytail. Like Black Cauldron, it has the same breathtaking feel as all the best fantasy movies. Why was it not executioned as a feature lenght? It's a small masterpiece as it is, but it could've been a classic as a feature film, don't you think?

I'm very proud of this film. Yes, there was certainly enough story for a feature. The Producer Dan Rounds once called it "The Little Freight Train" it packed so much story in 20 minutes. The story was difficult to squeeze into what little time we had. It had it all, great art direction, an emotional story and a great animation team.

Which do you enjoy animating more, the classic Disney comic book characters or new stuff?

Its fun working with the Fab 5. Between them all they seem to encompass most human emotion.

Is it true that you left the Lion King production because you refused to turn it into a musical?

Its true. I felt the story would seem trivial and sacrifice its emotional punch with musical numbers. In hindsight I was wrong. I thought the end result was remarkable. You never know. You trust your instincts and sometime those instincts can lead you astray.

What does Mickey's PhilharMagic offer, whats it like making a "4D film" and do you find it more satisfying or challenging than making a regular film?

It's more rewarding and immediate. I see it when I go to Fla for work and its always this huge rush sitting with an audience and watching them respond, "reaching" for the 3D beats. Its such a cool feeling. It took us two and half years to make. Another little jewel I'm very proud of.


Your favorite Disney movie of all time? 

Jungle Book.

Will we see you directing or animating a Disney feature in the future?

I've been approached but no, I'm "featured" out. Time for something else.  I paint very day and have a commission from the government of Panama (where I'm from) to paint large scale oil paintings of the Panama Canal Expansion. If I did a feature I would pitch a live action project based on the Ferdinand De Lesseps, the man who led the construction of the Suez Canal and who dramatically failed in Panama to build a sea level a canal. A tragic story of hubris undone.

Whats the product you're the proudest being involved in?

The shorts I've directed for WDI including the Mexico Epcot redo with the Three Caballeros which I directed. We spent 6 weeks in Mexico with the cast and production team. I directed in Spanish, a real challenge.

Favorite movies (animated or live films)?

I was always a big fan of Woody Allen up through Hannah and her Three Sisters. Not sure how he lost his voice.


Latest movie you went to see?

The Kings Speech was an extraordinary film. It's the tone I would try to give to a DeLesseps project.

Do you know anything about finnish cinema?

No, I'm afraid not, forgive me.

Lastly, are you a coffee drinker and if so, whats your damn good cup of coffee like?

Any cafe con leche served in Panama.

Suomenkielinen yhteenveto:

MUUTIN PANAMASTA Los Angelesiin ollessani 25. Ajattelin animaation olevan mainio sekoitus taitojani, ohjata teatteria, musiikkia (soitan klassista kitaraa), taidetta ja elokuvaa. Ajattelin antaa sille mahdollisuuden, palata Panamaan jos se ei toimisi. Ei ollut mitään mitä menettää.

OMA KULTTUURI näkyy elokuvissani luultavasti huumorissa. Latinoilla on mukavan hienovarainen, ironinen vire huumorissaan. Erittäin hauskaa ja yliampuvaa. Heillä on silmää löytää absurdi hauskalla tavalla. He kutsuivat työkaveriani Mr Ediksi tv-hevosen mukaan, koska hän haisi niin pahalle.

RALPH BANKSHI ei vaikuttanut tyyliini tai Disneyn tyyliin lainkaan. Oliver oli kovempi, särmikkäämpi tarinallisista syistä. Halusimme graafista kulmaa lisätäksemme vielä yhden esteen Oliverin tielle.

AIKUISTEN ANIMAATIOTA en tekisi enää. Aloittaessani ei ollut paljoa valinnanvaraa ja otin vastaan kaiken mitä tarjottiin.

EUROOPPALAINEN ANIMAATIO oli hyvin aliarvostettua. Tuppaamme olemaan ahdasmielisiä ja se on harmi, olisi niin paljon mistä oppia.

JAPANILAINEN ANIMAATIO ja Studio Ghibli on asia aivan erikseen. Minusta tuntui aina, että jos pystyisimme sulattamaan Ghiblin merkittävän ja voimakkaan rakenteen ja kameran käytön tarinankerrontaamme ja hahmon kehitykseen, tekisimme merkittävän elokuvan.

DISNEYN SYNKEMMÄN, vakavamman ja kaavoja uhmaavan vaiheen en toivoisi olevan nykyinen linja. Haluan mielummin tuoda positiivisen sanoman.

NEW YORKISSA Oliverin oli aina tarkoituskin tapahtua. Halusimme nykyaikaisen urbaanin ympäristön ja NY tuntui oikealta sekoitukselta musiikkia, tekstuuria ja skaalaa tarinallemme. Kaupungin järketön suuruus kutistaisi sankarimme Oliverin.

PULTSIN piti olla alunperin rotta. Minä ehdotin, että tekisimme hänestä ihmisen, jotta pystyisimme tutkimaan enemmän suhdetta tämän pennittömän ja onnettoman hahmon ja eläinten välillä, joita tämä rakasti ja oli ottanut luokseen. He olivat hänen perheensä ja luulen sen antaneen tarinalle enemmän tunnetta.

OLIVERIN CGI-animaatio kuvastaa aikaansa (myöhäistä 80-lukua). Haluaisinko sen olevan ennemmin ajattomampi tyyliltään vai olenko tyytyväinen sen ajan kuvaan? En ikinä ajatellut sitä niin pitkälle silloin.

PRINSSISTÄ JA KERJÄLÄISPOJASTA olen erittäin ylpeä. Siinä oli tarpeeksi ainesta pitkäksi elokuvaksi, Tuottaja Dan Rounds kutsui sitä "Pieneksi Tavarajunaksi", koska siihen oli mahdutettu niin paljon tarinaa 20 minuuttiin. Tarinaa oli vaikea tiivistää niin pieneen aikaan mitä meillä oli. Siinä oli kaikkea, upea taiteellinen ohjaus, tunteellinen tarina ja hieno animaatio porukka.

KLASSISTEN HAHMOJEN, eli Fab 5:n (Mikki Hiiri, Minni Hiiri, Aku Ankka, Hessu ja Pluto) kanssa on hauska työskennellä. Keskenään kaikki heistä tuntuvat käsittelevän eniten inhimillisiä tunteita.

LEIJONAKUNINKAAN tarina olisi mielestäni tuntunut mitättömältä ja se olis uhrannut tunteikkuutensa musiikkinumeroilla. Jättäydyin ohjaajan roolista, koska siitä aiottiin jokatapauksessa tehdä musikaali. Jälkikateen ajateltuna olin väärässä. Mielestäni lopputulos olikin mieletön. Ikinä ei voi tietää. Luotat vaistoihisi ja joskus ne johtavat sinut harhaan.


PHILHARMAGICIN tekeminen on palkitsevampaa ja välittömämpää. Näen sen kun menen töihin Floridaan ja siellä on aina valtava kuume istua yleisön kanssa ja seurata heihän reaktioitaan, "kurotellen" 3D-lyöntejä. Se on niin mahtava tunne. Sen tekeminen vei meiltä kaksi ja puoli vuotta. Taas yksi helmi josta olen erittäin ylpeä.

SUOSIKKI DISNEY ELOKUVANI on Viidakkokirja.

DISNEYN ELOKUVATUOTANTOON en ole juuri nyt palaamassa. Minua on lähestytty, mutta ei, olen elokuvani toistaiseksi tehnyt. On aika jollekin muulle. Maalaan ja minulla on toimeksianto Panaman hallitukselta (josta olen kotoisin) maalata suuren skaalan öljyvärimaalauksia Panaman kanavan laajennuksesta.

JOS TEKISIN ELOKUVAN se olisi näytelmäelokuva Ferdinand De Lessepsistä, miehestä joka johti Suezin kanavan rakennusta ja joka epäonnistui dramaattisesti Panamassa rakentaessaan kanavaa meritasolle. Traaginen tarina lannistetusta uhosta.

YLPEIN OLEN lyhytelokuvista jotka ohjasin WDI:lle, kuten Kolmen Caballeron uusi versio, jonka tein Epcotin teemapuiston Meksiko paviljonkiin. Vietimme kuusi viikkoa Meksikossa näyttelijöiden ja tuotantotiimin kanssa. Ohjasin espanjaksi, todellinen haaste.

SUOSIKKIELOKUVIANI ovat Woody Allenin teokset aina Hannah ja sisariin asti, olin suuri fani. En tiedä miten hän oikein kadotti äänensä.

VIIMEISIN ELOKUVA jonka kävin katsomassa oli Kuninkaan Puhe ja se oli todella erityinen elokuva. Juuri sellaisen vireen yrittäisen antaa DeLesseps projektille.

SUOMALAISESTA elokuvasta en tiedä ikävä kyllä mitään.

HITON HYVÄT SUMPPINI ovat mitkä tahansa Panamassa tarjoillut Cafe con lechet (espanjalaiset maitokahvit).