Sydän, Sydämen paluu.

Kuva: Miikka Pirinen

Sydän, Sydän vetäytyi määrittelemättömän pitkälle tauolle 2010 tammikuussa, mutta nyt yhtye on taas keräilemässä ajatuksia kasaan seuraavaa syksyllä julkaistavaa albumia varten. Onko tuleva levy mistään kotoisin? Kysäisin pojilta sitä ja vähän tätä. Juho Minerva, Mikko Rekonen ja Tomi Flyckt vastailivat, Tuomas Skopa jäi omaan 6-1 maailmaansa, luultavasti ikuisesti.

Minkälainen olisi Sydän, sydämen areenakeikka?

-Toivoisin, että areenalla olisi mukavaa soittaa. Haluaisin ainakin kuulla kaikki soittimet hyvin ja kovaa, enkä kärventää nahkaani tai rapistuneita verkkokalvojani liiallisten spottien kuumuudessa. Hjallis voisi maksaa Tomille materiaalikulut plus parin kuukauden liksan aaltopahvisia lavasteita varten. Varmaan myös snake pit Metallican tapaan toimisi. Onkohan areenalla suihku ja vähän janojuomaa? Setin alkuun joku vanha helppo klassikko kuten "Perkele kolme hevosta", jotta päästään tunnelmaan. (JM)

-Varmaan siellä olisi jokin yhteinen teema tyylin "inkkarit" tai jotain... (MR)

-No ihan varmaksi en sanoisi mitään muuta kuin sen, että Tuomas istuisi hädissään pöntöllä vielä puoli tuntia konsertin alun jälkeen.  Jos siltä Hjallikselta saisi vähän massia niin olishan se kiva tehdä sellaiset Iron Maidenin henkeä vaalivat lavasteet. Jossain vaiheessa nelimetrinen maskottimme Joni tulisi lavalle heilumaan ja kompastuisi sinne snakepittiin. Ylipäätään sellainen puolittain hallittu sekasorto olisi tosi jees. Tällaisesta esimerkkinä Flaming Lipsin Ufos at the Zoo -keikkataltiointi teki alkuvuodesta  vaikutuksen. Ja eikös sillä Metallicallakin ollut viitisentoista vuotta sitten sellainen kiertue, jonka lavashow perustui yleisön päälle kaatuviin lavarakenteisiin. Kyllähän tuollainen primitiivisiin tunteisiin vetoava show kiehtoo kovasti. Olispa vaan vähä vaikia keksiä mitään omaperäistä. Ja saattais iskeä paniikki, kun on vuosikaudet funtsinut vähän pienempiä kuvioita. (TF)


 
Miten menee?
 
-Helvetin hyvin. Olemme treenanneet uutta matskua syksystä asti, ja kävimme juuri hovimiksaajamme Ville Liukkosen ArtLab -studiolla demottamassa levyllisen kauniita hittejä. (JM)

-Sairaan hyvin! Elämä hymyilee. Sävellän, soitan, teen maalauksia... (MR)

-Paistaa se päivä risukasaankin. (TF)


Mitä olette tehneet tauollanne?

-Tauon aikana katselimme paljon Pirkka-Pekka Peteliuksen tuotantoa ja rentouduimme. Teimme myös helvetisti kaikkea muuta musaa. Syksyllä siivottiin kämppä, jonka jälkeen tauko loppui. (JM)

-Teimme kaikki omia juttujamme, esimerkiksi musaa. Luin kirjoja. (MR)


-Musahommiahan sitä tuli väännettyä täälläkin melko laajalla skaalalla. Tein parin kaverin kanssa lavasteet Pariisin keväälle. Riikosen Miika keksi hyvän konseptin, jonka pohjalta suunnittelimme ja rakensimme ne Perttu Sinervon kanssa. Kiersinkin sitten Suomea pariinkin otteeseen yhtyeen kiertuemanagerina, teknikkona ja esiryyppääjänä. Tosi mukavia sällejä koko ryhmä. Uuden ystävyyden alku, hieno homma. Sen lisäksi perusti uuden bändin nimeltä Finland, joka perustuu ihan mahdottomaan konseptiin. Teemme vain yhden biisin, joka ei tule koskaan valmiiksi. Se kasvaa alusta ja lopusta pituutta muuttaen muotoaan koko ajan. Tai ei nyt sentään. Onhan meillä tällainen "lyöty kortti lepää" -sääntö. Kaikki yhdessä sovittu pitää. Siitä on seurannutkin sitten se, että samasta riffistä kuullaan aika lailla variaatioita, kun matkan varrella tulee uusia sovitusideoita, joita haluaa riemastuneena testata ja sitten taas pettyä. Mutta ei tämä mitään yhden riffin musaa ole.Yhteen osioon paneudutaan ihan minihetkeksi ja sitten ollaankin jo ihan muualla.Tällä hetkellä valmiina on noin kaksikymmentä minuuttia discoa, punkkia, metallia, progea, oopperaa, laivajatsia, krauttia ja ties mitä. Hassua kyllä, löysin Mr. Bunglen vasta, kun joku tiesi kertoa, että Finland kuulostaa ihan siltä. Olihan sitä toki heitetty oletettuna vaikuttajana ilmoille jo Sydärienkin kohdalla, mutta ei sitä ollut kuitenkaan tullut koskaan tsekattua. Nyt oli pakko katsastaa ja olihan siellä kiusallisen paljon samoja kaikuja kuin tässä Finlandissa. Sydärien kohdalla vertaus kuitenkin vähän ontuu.

Kiireisenä minua piti myös piskuisen levy-yhtiömme järkkäämät RabbitFestit, joissa oli tänä vuonna kovasti tunnelmaa ja vähän kävijöitä. Eemil 2v. said it best: "Heevetti!" (TF)

 
Miksi tulette takaisin?

-Rakastamme yhdessä soittamista. Tauon aikana löydettiin ehkä vähän uutta, keskittyneempää mutta myös rennompaa kulmaa tähän. (JM)

-Jossain vaiheessa vaan alettiin taas katella näitä puuhia, ei siihen ole mitään yksiselitteistä vastausta. Olemme aina tienneet että meillä on hieno pumppu pystyssä. (MR)

-Se oli koko ajan tarkoituskin. Voi olla, että muistan väärin, mutta mielestäni me puhuimme alunperinkin vain pitkästä lomasta .Nyt on lomat lomailtu ja hauskuus voi taas alkaa. (TF)

   
Onko seuraava levy mistään kotoisin?

-Uudesta levystä tulee näillä näkymin helvetin hyvä. Homma kiteytyy ja hengittää. (JM)

-On todellakin. Biiseissä on tunnelmaa ja aivan uudenlaista vapautuneisuutta. Kaikki lähtee hyvistä biiseistä. (MR)

-Nuorta ensirakastaja Tuomas Skopaa lainatakseni levy on kotoisin aistien valtakunnasta. (TF)

    
Onko odotettavissa uusia musiikillisia aluevaltauksia?

-Jokunen uusi kipale vaikutti alkuun kantrilta. (JM)

-On siellä jotain sellaista, mikä kuulostaa meidän bändin mittapuulla uudentyyppiseltä... ja se on aivan loistava juttu. Ehkä hieman melankolisempaa ja pohdiskelevampaa meininkiä. (MR)

-Ehkä sellainen ilmavuus on uiskennellut kehiin. Tällä tarkoitan siis sitä, että biiseissä on aiempaa enempi tilaa, kun kaikki eivät koko ajan soita niin vitusti. Uusi, aikuisempi Sydän, sydän. (TF)


Mistä otatte tällä hetkellä musiikillisia vaikutteita?

-Mä kuuntelen oikeasti lähinnä poppia: Britney Spears, Katy Perry, Taio Cruz, Avril Lavigne, Jenni Vartiainen, Anna Abreu, La Roux & Lady Gaga. Kaiken kruunaa tietysti aikamme legenda, ABBA. Euroviisuista toimivat Tanskan ja Eestin vedot, eikä Valko-Venäjän rallikaan täysin paska ollut. Aamulla jäi kahvi väliin, ja vedin tilalle Iron Maidenin Killersiä. Sit esim. Prince, ILLS ja Wesley Willis on helvetin hyviä. (JM)

-Itse olen kuunnellut mm. J.Karjalaista, Jimi Hendrixiä ja vanhaa Offspringiä. (MR)

-Mullakin on poppivaihde päässyt iskemään päälle. Rihannat tulille kun alkaa menojalka vipattamaan. Mutta en mä sieltä kyllä ainakaan tietoisesti osaa tai uskalla mitään vaikutteita noukkia. Nuoruuden suosikkini Queen ja The Beatles potkivat molemmat taas tosi kovaa. Maccan soitosta yritän ammentaa jotain, mutta kyllä se täytyy silti nöyrtyä ja myöntää, että melodiantajuni ei taida olla ihan samaa luokkaa. Queenin John Deacon on kuitenkin häpeilemättömyydessään ihan kurko.Se on vissiin säveltänytkin kaikki parhaat biisit. Kova jäbä! Minä runttaan näitä herroja enemmän rytmeillä, kun en muuhun taivu. (TF)


Mistä löytyy sanoitukset seuraavaan levyyn?

-Päästä. Aika selkeää pakettia tulossa. (JM)
    
-Eripuolilta, omien ja ystävien kokemuksista, kirjoista, muistoista... vuorovaikuruksesta maailman kanssa. (MR)

-Sanoituspuolella Tuoppi on ottanut muhevan kääpiönaskeleen eteenpäin. Aikaisemmin lyriikat on tosin väännetty studiossa puolessa tunnissa, joten on niiden syytäkin erota aiemmasta. Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa. Paikoitellen sanoituksissa on sellaisia  ajatuksia, joiden takia minun on vaikea nukkua yöni hyvin. Eikä se ole häpeä, joka minua valvottaa. (TF)


Vihaatteko toisianne?

-En mä ainakaan. (JM)

-Emme vihaa toisiamme, päinvastoin, rakastamme ja kunnioitamme toisiamme. Tottakai joskus teininä tuli angastattua jonkun verran kun yritti löytää itseänsä. Yhdessä vanheneminen näyttää tarjoavan uskomattomia nautintoja! (MR)

-Ajoittain viha puskee pintaan, mutta vain syvästä rakkaudesta. Tämä on niin monella tasolla sama juttu kuin parisuhde. Kumppania voi kyllä itse kritisoida, mutta älkää tulko mulle niuhottaa noista pojista tai saatte tuta koston liekit. (TF)


Rupeatteko kaupalliseksi?

-Ihan mielellään. (JM)

-Rupesimme siihen jo vuonna 2003 kun ensimmäinen levy saatiin tehtyä. Aloimme myydä sitä ihmisille. (MR)

-Voita leivän päälle. Manit bois ja Juho Cosmoon. (TF)

   
Miten valmistaudutte keikoille?

-Odotamme. Patoamme sielumme äärimmilleen jännitystä. Ehkä vähän hermoilemme, mökötämme tai vitsailemme. Sitten laittaudumme hienoiksi, otamme pikku napanderit ja keräännymme rinkiin yhteisen loitsun merkeissä. (JM)

-Jokainen tekee vähän omia juttuja, saudstekin jälkeen tulee pääkaupunkiseudulla keikaillessamme yleensä piipahdettua kotona rentoutumassa. Pääosin sitä vain odottaa että pääsee lauteille. Se on helvetinmoista latautumista, enkä itse pidä siitä että häiritään mitenkään älyttöästi. Emme koskaan lähde mene soittamaan ennen kuin saamme kajautettua yhdessä "Heavy metal!"-huudon. Sen myötä puhkumme uskomatonta intoa mennä pistämään taas yksi keikkamesta tuleen! (MR)

-Kyllä minuakin on alkanut iän myötä vituttamaan. Siksi ottaa päähän oikeastaan kaikki ohjattu oleminen ennen keikkaa. Pääasiassa haluan olla vain yksi ja rauhoittua. Yritin männäviikolla Porvoossa uutta lähestymistapaa ja olin kuivin suin ennen keikkaa. Vitutus oli suurempi kuin vuosiin, mutta itse keikka meni  kivasti, kun ei ollutkaan missään kaameassa sumussa. Ja tämän pitäisi yllättää miksi? (TF)

   
Milloin levyistä Reilu puoli hetkeä ja Kännykkä julkaistaan uusintapainokset suurella menestyksellä?

-Idea taidettiin haudata joskus '04-05. (JM)

-En tiedä eikä se oikeastaan kiinnosta. (MR)

-Kyllä mullakin kiinnostus on laantunut Hyviä biisejä sieltä löytyy, mutta ehkä silti aika on ajanut niistä jo ohi. Joku ne on jo nettiinkin työntäny, joten sikälikin ne ovat saatavilla, jos jaksaa tonkia. Kännykästä otettiin vain 20kpl painos, joka jaettiin levyjulkkareissa kännissä ilmaiseksi kavereille. Joku näistä kavereista sen on sitten pistänyt torrentina jakoon. Aikamoista...  (TF)
  

Milloin teette kappaleen Torven portsarista Jartusta?

-Sen vois tehdäkin pian! Hauska tapaus nimittäin sattui aikanaan, kun roudailimme Torvesta pois omien kamojemme lisäksi myös Superchristin vehkeitä. Helsingissä kävi ilmi, että nappasimme matkaan kaikki Torven mikrofonitkin. Hups! Eihän me niitä tunnissa takaisin saataisi, kun oli muitakin menoja. Lähdettiin sitten Rautatientorille konnareita hätyyttämään, josko mikkisalkun saisi pujauttaa viiden minuutin päästä Lahteen lähtevään junaan. Juoksimme muutaman kerran laiturin päästä päähän, ja Tuomas astui kolme kertaan samaan koiranpaskakasaan (mä näin, kun juoksin perässä). Lopulta viimeisellä minuutilla yhytimme junaan nousevan konduktöörin: "hei, voiko tämä mikrofonisalkku matkustaa junassanne Lahteen", johon hän epäluuloisena: "Eihän siellä ole huumeita tai pommia?", "Ei", "Voin minä sen sitten viedä." (JM)

-Tossahan olis hyvä aihio vaikka tälle tulevalle levylle, jos sanoja vielä uupuu? (MR)

-Mua lämmittää Jartun kohdalla vielä sekin muisto, kun yhdella keikalla vanhempi herrasmies tuli mielenosoituksellisesti kaatamaan kaksi tuoppia siideriä efektilaitteeni päälle heti keikan kärkeen ja yritti livistää paikalta. Efektihän meni luonnollisesti tilttiin ja niin menin minäkin. Soitimme keikan loppuun, vaikka vitutti rankasti. Keikan jälkeen löysin tämän hahmon Jartun isällisestä syleilystä. Hyvä Jarttu! Lahdessahan on tunnetusti Suomen kännisin yleisö. (TF)

 
Kuvailkaa Sydän, sydäntä adjektiivilla, substantiivilla, verbillä ja numeraalilla?

-Lihavampi, auto, kävellä, 1. (JM)
    
-Kaunis, pakettiauto, nauttia, sata (MR)

-Mulla ei tule mieleen kuin tykki. (TF)

 
Minkälainen olisi Sydän, Sydämen tupla-albumi, tribuuttilevy tai levy sinfoniaorkesterin kanssa?

-Järjestyksessä: Liian pitkä, helvetin hyviä biisejä, vähän mauton. Jos sinfoniaorkesterin saisi tuuttaamaan ilman meitä (ei kanssa), se toimisi kyllä! (JM)
    
-En osaa sanoa... kaikki lähtee biiseistä. (MR)

-Sinfoniaorkesteria olisi kiva päästä tsekkaamaan. Jos Einojuhani Rautavaaran saisi puhuttua tällaisen säälittävän rokkitouhun pariin, niin voisi syntyä jotain mielenkiintoista. Tosin siinä vaiheessa alemmuuskompleksi olisi aika majesteetillisissa mittasuhteissa. (TF)


Omavalintainen kysymys?

-Miten päädyit käyttämään sympaattis-agressiivis-vittuilullis-kuitenkin kiinnostuneelta vaikuttavaa lähestymistapaa? (JM)

Mistä E.T. lyhennetään? (MR)

-Onko missään enää mitään järkeä? (TF)