Ka-tsiing. Taas kilahtaa merkkareita taskun pohjalle niin Disneylle, Deppille kuin tällä kertaa Penelope Cruzillekin. Toki myös liudalle muita piraatteja ja rosvoja. Rahan tuloa ei voi estää etenkään kun tuorein Sparrow-vedätys tuodaan kankaille kolmedeenä, eli vielä huonompana ja kalliimpana.
Pakkohan tällaista ei olisi mennä katsomaan, mutta kun elokuvissa on kiva käydä superpäivinä, joita Finnkino vietti viikon sisään jopa kahdesti. Ei ihmekään kun ohjelmisto on niin syvältä suolesta, eikä täällä päin Suomea pääse Melancholiaa tai edes Hannaa katsomaan vaikka on niin olevinaan isoa teatteria tarjolla. Joutunee taas matkustamaan Helsinkiin nähdäkseen von Trieriä, aivan kuten Antichristin kanssa. Raivostuttavaa.
Noh, alkuasetelmat sikseen. Uusi merirosvoseikkailu on onneksi paljon parempi kuin edellinen osa, vaikka - tai ehkä koska - ohjaaja on vaihtunut. Gore Verbinski on taidokas ohjaaja, mutta tämän merirosvoilut huononivat osa osalta ja kolmas Pirates kuuluu auttamatta viime vuosikymmenen huonoimpiin elokuviin. Hätiin rantautui visuaalisesti upeiden Chicagon ja Geishan muistelmien ohjaaja Rob Marshall, joka saa jättibudjetin tosiaan näkymään kankaalla.
Seuraavaan seikkailuun Marshallia ei ole kuitenkaan kiinnitetty, vaan viidennen osan ohjaajaksi on kaavailtu jopa sellaisia nimiä kuin Tim Burton, Sam Raimi ja Alfonso Cuaron! Eli jotakuinkin tämän hetken kovimpia nimiä mitä tulee mieleen. Cuaron vielä menisi tai Spider Maneilla itsensä myynyt Raimi, mutta se olisi kyllä viimeinen niitti Burtonin uskottavuudelle. Vai olisiko? Miksei Burton saisi seikkailua maustettua omalla nurinkurisuudellaan, mutta ennemmin näkisin taitavilta ohjaajilta orginelleja, enkä rahastushuttua.
Palatakseni aiheeseen, Marshallin versio oli tosiaan positiivinen yllätys. Depp ei ole parhaimmillaan tässä elokuvassa, tai Sparrow'na ylipäätään, mutta karismaa löytyy aina enemmän kuin jostain brendanfrasereista. Keira Knightleyssa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta Penelope Cruz tuo täysin uutta mielenkiintoa leffan daamina. Orlando Bloomin jättäytyminen elokuvasarjasta on oikeastaan vain ja ainoastaan hyvä asia. Keith Richards näyttäytyy taas hetken, kuten edellisessä osassa ja mikäs siinä.
Elokuvan alkupuolisko on mielestäni ihan antoisaa katsottavaa. Sparrow on omissa kirjoissani melkoinen nolla Guybrush Threepwoodiin tai jopa Indiana Jonesiin verrattuna, mutta jotain samaa tällä on kummankin kanssa. Oikeastaan hyvin paljonkin. Ylipitkä elokuva käy kuitenkin jossain vaiheessa pakostakin pitkästyttämään, ainoastaan merenneidot jaksavat innostaa puolenvälin jälkeen. Mitä tulee siihen kolmiulotteisuuteen, elokuvalla oli tarjota noin kolme kohtausta jotka todella hyödynsivät sitä. Muutoin se oli lähinnä rasite.
Loppujen lopuksi kyseessä on melko keskiverto kesäleffa, etenkin deppi- ja sparrowfanien sopii käydä tämä tarkastamassa, mutta olisihan se mukavaa jos elokuvateollisuus tuottaisi tälläkin rahalla kymmenen oikeasti hyvää elokuvaa ja tahkoisi suhteessa saman verran voittoa. Näin teollisuus ja katsojat ei kuitenkaan toimi ja tämä elokuva on yksi kaikkien aikojen tuottoisimmista. Parinsadan miljoonan spektaakkeli on näillä näppäimillä rikkonut tuotoillaan miljardin taalan rajan. Kiva heille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti