tiistai 2. maaliskuuta 2010

Eugen Statistics

Tässä vähän tilastoa kuuntelemastani musiikista, lukemistani kirjoista, katsomistani tv-sarjoista ja elokuvista.

1. Kuuntelemani levyt viimeisen parin päivän aikana




1. Charlotte Gainsbourg- IRM

Serge Gainsbourgin ja Jane Sirkin tytär yltyy uudella levyllään jo todella hyvään ranskapoppiin. Nykyään hyvän naispopin tarjonta on parempaa kuin koskaan ja tämä on taas yksi vahvistus siitä. Lars von Trierin Antichristissä viimeksi nähty Charlotte teki jo ihan ok työtä edellisen pitkäsoiton, 5:55:n kanssa, mutta se jäi mielestäni silti vielä vähän vaiheeseen, vaikka Airin pojat kappaleet sillon tekivätkin. Hyvää ja lepposaa.

2. Oranssi Pazuzu - Muukalainen puhuu

Hieman Ajattaran akustista Noitumaa-levyä muistuttava kokonaisuus täydentyy loistavaksi psykedeelisillä elementeillään. Harvakseltaan black metal-hetkiä antava levy olisi tietyissä fiiliksissä vieläkin toimivampi ilman karheaa laulua. Levystä saisi olla siis olemassa myös instrumentaaliversio. Laulu ja etenkin sanat toki ovat erittäin hyviä, mutta välillä tekisi mieli vaan fiilistellä äänimaailman sfäärejä, kun ne niin kauniita tässä levytyksessä kerran ovat.

3. Borknagar - Universal

Omia siloteltuja viikinkipolkujaan kulkevalta Bergenin sinfonis/folk/proge/bläkkis-kollektiivilta on ilmestynyt juuri tämä kahdeksas levy, joka on kolmas laatuaan nykyisen ruotsalaislaulajan Vintersorgin kanssa. Avaruustulkitsijan edellinen oli neljän vuoden takainen akustisehko Origin, joka kuulostaa hyvin paljolti Alexander Rybakin levytykseltä. Tällä kertaa hän saa taas jo vähän rymistelläkkin ja jopa möristellä pikkusen. Aika vaikea hänen on silti paikata kahdella ensimmäisellä levyllä vokalisoinutta Ulverin ja Arcturusin Garmia tai seuraavilla hoilannutta Dimmun ja Arcturusin ICS Vortexia. Ihan symppistä, vähän turhankin hiottua matskua silti.

Muita levyjä ovat mm.

4. Rotting Christ - AEALO
5. Eluveitie - Everything Remains (As it Never Was)
6. Jaga Jazzist - One-Armed Bandit


Läppärin äärellä olen aikojen saatossa kuunnellut eniten Last.fm:n mukaan:
  1. Ulver (1484 kertaa)
  2. The Doors (747)
  3. Múm (702)
  4. Katatonia (643)
  5. The Beatles (581)
  6. Portishead (520)
  7. Muse (499)
  8. Ladytron (479)
  9. Sigh (466)
  10. Air (419)


2. Lukemiani kirjoja

Tässä nyt kirjoja jota olen lukenut viimeisen noin puolen vuoden aikana. Ainekin ne mitä juuri nyt muistan. Suositella voin jokaikistä.



Alice Sebold: Oma Taivas
Paolo Coelho: Alkemisti
Paolo Coelho: Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
Paolo Coelho: 11 minuuttia
Paolo Coelho: Veronika päättää kuolla
Jean Cocteau: Oopiumi
Jean Cocteau: Valkoinen Kirja
Jaana Janhila: Viiltoja
Jennifer Lynch: Laura Palmerin Salainen Päiväkirja
Emmanuel Carrére: Viikset
Frédéric Beigbederin: 99 frangia
Charles Bukowski: Etelän vetelät

Tämän lisäksi oon lukenu aika monet monituiset elokuvakirjat joita en nyt tähän listaa.


Tällä hetkellä luen:

Tuomas Vimma: Helsinki 12

Seuraavaksi olisi tarkoitus lukea:

Tuomas Vimma: Toinen
Tuomas Vimma: Gourmet
Steven Hall: Haiteksti
Jens Lapidus: Rahalla saa




3. Seuraan televisiosta


Tykkäisin kyllä että sieltä toosasta jotain sellastakin tulis, joka oikeesti koukuttais, kuten takavuosien Äärirajoilla, Sopranos tms. Mutta hyvin vähän sieltä nykysellään tulee tv-sarjoja jota ehdottomasti haluaisi seurata. Mieluisimmat elokuvat tulee Yle Teemalta, esim. tälläkin hetkellä Kim-Ki Dukin elokuvien sarja tai klassikot sunnuntaisin kuudelta.

FlashForward

Aika hepponen, mutta ihan seurattavaa ajanhukkaa. Jonkinlainen jatkumo sarjoille kuten Lost ja Harper's Island, joita en liiemmin kyllä itse seurannut. FlashForwardissa on tosin jotain pientä yritystä joka tekee siitä sarjan, jonka katson joka torstai. Jokaisen jakson loppuhuipennus on ollut erittäin toimiva. En vaan oikeastaan tiedä voinko ottaa tosissaan sarjan yhtä naishahmoa, joka esitti Kauniissa ja Rohkeissa Bridgetia.

True Blood



Sikäli kun tämä sarja alkoi eilen, ei voi vielä ihmeitä sanoa. Alan Ballin käsikirjoittama sarja, joka on HBO:n tuotantoa lupaa hyvää. Tykkäsin Ballin kirjoittamasta Mullan Alla-sarjasta ja tietysti American Beautysta myös. Tällä kertaa keskitytään nykypäivän vampyyreihin. Sarjan aloitus näytti alkuunsa aika nololta, mutta jakson loppua kohden alkoi tuntua siltä, että tätä pitää alkaa seuraamaan. Ei erityinen, mutta ihan katsottava.

Hercule Poirot

Lähiaikoina on tullut katseltua aika aktiivisesti. Poirotin miellyttävä tunnari on iskostunut päähän ja lapsesta asti ja belgialaisen daliviiksisen huippusalapoliisin munanmuotoisen pään sisällä työskentelevät harmaat aivosolut ratkaisevat aika nassakasti murhan kuin murhan. Nuiva brittihuumori on ihan omiaan aamupäivään kun on jo päivän lehdet luettu ja kahvit nautittu. Tosin dekkarina ei mitään verrattuna Columboon, puhumattakaan Nikke Knatterttonista.

Kallio

Ihan piristävä uusi suomalainen sarja. Kallion miljöö ja sen erikoinen väestö on kuvattu ihan mukavalla lämmöllä ja sarjasta saa ihan hyvät halvat naurut. Näyttelijät kaikkiaan on hyviä valintoja ja käsikirjoitus sopivan sulavaa. Jaksot vaan saisi olla vaikka vartin pidempiä.

Täydelliset naiset

Alusta asti olen seurannut, mutta ensimmäisen kauden huippuaikojen tasoon ei ole enää myöhemmin päästy. Ihan lepposaa seurattavaa, nykyään keskitytään ehkä enemmänkin huumoriosastoon kun jännityspainotteisiin juoniin. Alkuaikojen pakollinen katsominen on vaihtunut aika puolhuolimattomaski seuraamiseksi. Bree oli hahmona alussa aivan loistava, mutta nykyään ei enää niin ihmeellinen. Kyle MacLachlanin rooli Orsonina lähinnä nolottaa.

Salatut Elämät

Taatun typerää viihdettä. Harmi vain että monista hyvistä hahmoista on joutunut luopumaan, eritoten Karista. Seppo on myös nykyään vähän taka-alalla ja Ismoa potkitaan päähän. Aina on nippu hahmoja jotka ärsyttää olemassaolollaan, mutta salkkareissa parasta on se, että sitä ei tarvitse ikinä ottaa tosissaan.

+ Kotikatsomo: Naisia Kaupungilla

Neliosainen minisarja loppui jo jokunen viikko sitten, mutta kyseessä oli ehdottomasti parhaita sarjoja aikoihin. Jatko ei haittaisi.


4. Helmikuun elokuvat


Chan-wook Park: I'm a Cyborg, but that's OK (Saibogujiman kwenchana, 2006)

Eli elokuvat jotka katsoin viimekuussa:

Maija Poppanen
Blair Witch Project
Ennen Sadetta
Paikka Auringossa
Ox-Bow Incident
Tiikeri ja Lumi
Ikuistetut Hetket
Odotuksia
Revolutionary Road
Synttärit
I'm A Cyborg, but That's OK!
Fantômas
Nunnan Tarina
Hitch - Lemmen Tohtori
Sensuela
Rannikkovartija
Idiootit
Villi Sydän
Huhu
Uneton Seattlessa
Notre Damen Kellonsoittaja
Aguirre - Jumalan Viha
Drowning By Numbers
Pinocchio
The Misanthrope
Minority Report
X-Files: Usko koetuksella
Vähät Rakkaudesta
Unelmien Naapuri


John Boorman: Odotuksia (Hope & glory, 1987)

Oikeastaan melkein kaikki helmikuussa katsomani elokuvat oli tasaisen hyviä. Odotuksia (Hope & Glory, 1987) oli ehkä paras minulle uusi elokuva ja Ox-Bow Incident huonoin.


5 elokuvista oli kirjastosta lainattuja, 9 omaa, 9 telkkarista katsottua, 3 muiden omia, 2 kino iiriksen arkistossa katsottuja ja 1 muualta katsottu.

Tammikuussa kävin elokuvissa katsomassa kuusi uutta elokuvaa, helmikuussa en ainuttakaan. Kino Iiriksessä kävin kaksi kertaa AV-Arkiston näytöksissä.


Teuvo Tulio: Sensuela (1973)

Mahdollisesti jo tällä viikolla olisi tarkoitus mennä elokuviin katsomaan ainekin Suljettu Saari ja Oma Taivas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti