Kuten sivupalkissa sijaitsevassa listassa jo todetaan, Roman Polanski kuuluu suosikkiohjaajiini, näemmä jopa kärkikymppiin elossa olevista. Edellinen tuotos, The Ghost Writer on ainoana ohjaajan filmografiasta vielä näkemättä, mutta laatu ja tyyli pienen puolalaisen elokuvilla on aina ollut vaihtelevaa ja yllättävää, silti mielenkiintoista ja tunnistettavaa.
Vaikka Carnage onnistuu jälleen yllättämään tyylillään, se sama vanha takakiero polakki myhäilee vahvasti kohtausten - tai oikeastaan lyhyen alustuksen, lopetuksen ja yhden suuren kohtauksen takana. Sitä paitsi onhan kyseessä taas yksi asuntoelokuva, klassinen aihio Polanskin psykologisille trillereille ja tutkielmille eristyksestä ja yksinäisyydestä, jopa suhteiden sisällä. Päällisin puolin tyylisuunta löytyy kuitenkin tällä kertaa aika tarkalleen Woody Allenin ja Michael Haneken välimaastosta ja muutenkin nykiläisen parisuhdefarssin yhdistelystä keskieurooppalaisten vinoutuneeseen mustaan huumoriin.
Carnage on näytelmä, se perustuu sellaiseen (Yasmina Rezan God of Carnage) eikä muuta yritä ollakaan. Polanski ohjaa kahta pariskuntaa, neljää erilaista näyttelijää ja kaikki on kiinni nimenomaan heidän suorituksistaan. Tapahtumat sijoittuvat alkuperäisen näytelmän mukaisesti New Yorkiin, vaikka kuvaukset on tietysti jouduttu tekemään Pariisissa Polanskin menneisyyden vuoksi.
Tahdikkaaksi aiottu sosiaalinen kanssakäyminen alkaa siitä kun poika huitaisee kepillä toisen pojan hampaat kurkkuun leikkipihalla. Jodie Foster ja John C. Reilly esittävät uhrin näennäisen sivistyneitä ja kultturelleja vanhempia, jotka kutsuvat kylään asiasta keskustelemaan syyllisen pojan vanhemmat, esittäjinään Kate Winslet ja Christoph Waltz. Täytyy sanoa, että jokainen nelikosta ansaitsee tunnustuksen aivan ensiluokkaisesta suorituksesta, se on jotain mitä en kovinkaan usein totea. Neljän seinän sisällä paisuva katastrofi ei laahaa hetkeäkään paikallaan, se on todella hauska kaikessa kiusallisten tilanteiden ja niiden purkausten naurettavuudessaan ja suoraan oikeasta elämästä, vaikka se äkkiseltään ylitseampuvalta voisi tuntuakin. Ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti