Maailma on täynnä klassikoita, kriitikoiden suosikkeja, Oscar-voittajia, listakärkiä, kassamagneetteja ja muita mestariteoksiksi vuolaasti luonnehdittuja elokuvia, joista ei kertakaikkiaan saa itse irti sitä mitä "ne muut". Ehkei voi sanoa että ne olisivat yliarvostettuja, kuka tykkää kuka ei, mutta kyllä monien suosiota vain ihmettelee. Seuraavassa listassa ei siis ole kyse huonoista elokuvista, vaan niistä jotka eivät antaneet itselleni käytännössä mitään niiden järjettömään suosioonsa nähden.
10. Shawshank Redemption (1994).
Ei sillä etteikö tämä olisi hyvä elokuva ja hieno Stephen King filmatisointi. Se on itseasiassa oikein hyvä elokuva, mutta maailman paras? Sitä se on kollektiivisen imdb arvostelijainraadin mielestä. En sisältäisi tätä listaan ellen olisi kuullut niin monen pitävän tätä yhtenä maailman parhaista elokuvista. Ei, se ei ole mielestäni edes paras King sovitus, se ei ole paras vankilaelokuva, se ei ole paras Morgan Freeman elokuva, ei lähellekään paras elokuva vuodelta 1994 eikä varsinkaan paras elokuva kaikista maailman elokuvista. Ei.
9. The Departed (2006)
Leonardo DiCaprio vetää vaikuttavan roolisuorituksen. Pidän myös Jack Nicholsonin panoksesta. Scorsese ei huonoja elokuvia juuri tee, mutta osittain valintaan vaikuttaa tietysti se, että Scorseselle myönnettiin juuri tästä elokuvasta Oscar-palkinto. Kyseessä ei ole vuoden paras elokuva, se on hyvin hyvin keskinkertainen elokuva Scorsesen uralla, eikä edes tarpeellinen siinä mielessä, että alkuperäinen, hongkongilainen Infernal Affairs on versioista edelleen se parempi.
8. The Usual Suspects (1995)
En halua pilata elokuvaa niiltä jotka eivät ole sitä nähneet, mutta vaikka leffan ainut koukku onkin varsin hyvä, se ei tee sitä koko elokuvasta. Hitaasti lämmennyt suosio on laukaissut elokuvan 25. sijalle imdb:n top 250 listalla. Korkeintaan ihan ok rikoselokuva, joka ei kuitenkaan saa itseäni kenenkään puolelle tai kiinnostumaan mitä kellekään tapahtuu. Kaiken huipuksi elokuvassa on Stephen Baldwin, aargh!
7. Big Lebowski (1998)
Big Lebowskilla on todella vankka kulttisuosio ja fanikanta, fanifestinsä ja uskontonsa(!), paikka imdb top 250:ssa ja mitä vielä. Coenin veljesten elokuvista tämä on toinen joka on itselleni silkkaa sähellystä ja huonoja vitsejä. Raizing Arizona olisi sitten se toinen. Jotkut kokevat vastavuoroisesti elokuvan Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa pelkäksi sähellykseksi ja huonoiksi vitseiksi. Itselleni se on yksi parhaista.
6. There Will Be Blood (2007)
Daniel Day-Lewis on hyvä näyttelijä ja hän tekee tässäkin elokuvassa oikein hyvän roolisuorituksen. Itse elokuva jättää kuitenkin täysin kylmäksi, enkä saa siitä kertakaikkiaan mitään irti. Tässä kohtaa pitäisi etsiä jokin selitys sille, miksen pitänyt tästä niin kovasti hehkutetusta mestariteoksesta. Ei ole mitään erityistä syytä. Elokuvassa ei vain ole mitään mistä erityisesti pitäisin. Jää mysteeriksi minulle.
5. 12 Angry Men (1957)
Valamiesten ratkaisu on imdb:n top 250 listalla sijalla kuusi. Se on amerikkalainen klassikko ja kohtalaisen tiivistunnelmainen lähes yhden huoneen draama. Skenaario sinänsä on kuin keskiverto amerikkalaisesta tv-elokuvasta, mistä se erottuu hienoilla roolisuorituksilla, mutta yhdeksi maailman parhaista? Olen tainnut nähdä viisi Sidney Lumetin elokuvaa ja pidän tästä kaikista vähiten.
4. L.A. Confidential (1997)
1950-luvulle sijoittuvassa rikostrillerissä on kaikki tarvittavat elementit kiinnostavaksi elokuvaksi, hieman noir-elokuvia mukaileva tyyli, hyvät näyttelijävalinnat ja pohjana maailman myydyimpiin rikoskirjailijoihin lukeutuvan James Ellroyn romaani. Tuloksena on kuitenkin läjä luodinreikiä ja paha mieli. Vaikka Brian De Palman Ellroy-filmatisointi Musta Dahlia on lähes yhtä tylsä, sitä on paljon miellyttävämpää seurata onnistuneen visuaalisen tyylinsä vuoksi.
3. Shakespeare in Love (1998)
Seitsemän Oscarin voittaja, mukaanlukien paras elokuva. Kohtalaisesta skenaariostaan huolimatta hädin tuskin mielenkiintoinen. Korkeintaan keskinkertainen romanttinen komedia ja fiktiivisenä henkilökuvanakin melko tylsä. Aiheen suomia mahdollisuuksia käytetään vain vähän ja menettelevät roolisuoritukset unohtuvat pian. Täydellisen unohdettava elokuva. On sinänsä turhaa ottaa esille tämä Oscar-palkittu elokuva -kortti, sillä palkinnon historian aikana vain pari kertaa tuo pysti on mennyt lähimainkaan vuoden parhaalle elokuvalle, edes amerikkalaisista elokuvista. Rakastuneen Shakespearen sijasta sen olisi suonut menevän amerikkalaisista esim. jollekin seuraavista: American History X, Veteen piirretty viiva, Pelastakaa sotamies Ryan tai Pleasantville.
2. English Patient (1996)
Rakastunutta Shakespearea edeltävänä vuonna Oscar-rohmuna toimi Titanic, mutta senkin suosio on täysin selitettävissä Englantilaiseen Potilaaseen verrattuna. Hyvin harvan tämän kokoluokan elokuvan olen kokenut niin pitkästyttäväksi ja hahmot epäkiinnostavaksi, sympatioita ansaitsemattomiksi kuin tämän. Yhdeksän Oscaria, mm. paras elokuva. Samana vuonna tehtiin mm. Trainspotting, Breaking the Waves, Fargo, Salaisuuksia & valheita, Loisto ja Larry Flynt.
1. Arabian Lawrence (1962)
David Lean ohjasi uransa alussa loistavia romanttisia draamoja, näistä upein on ehdottomasti Lyhyt onni (1945), ehkä paras brittielokuva ennen 1960-lukua. Myöhemmin David kallistui (hehe) eeppisten tarinoiden suuntaan ja tästä surullisin esimerkki on juurikin Arabian Lawrence. Näyttäviä kuvia elokuvasta löytyy muutama, mutten ole kokenut sitä kolmen ja puolen tunnin tuskan arvoiseksi.
Tiedän, olen hulluna väreihin. Mustavalkoisissa elokuvissa taas rakastan sävyjä, kontrasteja, valoja, varjoja, savuja jne. Vähiten houkuttelee lähtökohtaisesti hiekan ja ihmisen, harmaan ja beigen värinen yleistunnelma ja tämä lista on jopa huvittava osoitus siitä. Kaikki nuo elokuvat ovat itselleni kuin hiekkaa, valjuja ja valuvat sormien välistä lähes huomaamatta. Tämä ei tietenkään vaikuta suoranaisesti listaan tai elokuviin josta pidän
muuten kuin pienenä osatekijänä, mutta tiedostan sen kuitenkin olevan osa henkilökohtaisia mieltymyksiäni.
Tuossa listauksessasi on useampi elokuva joiden suunnatonta arvostusta en minäkään oikein sulata, mutta joiden ilmestymisen aikaisen kaupallisen menestyksen kuitenkin ymmärrän.
VastaaPoistaShawshankia en omalla listallani saa nostettua IMDb:n tavoin ykköseksi, mutta pidän sen kohdalla erittäin positiivisena seikkana sitä, että se keräsi suosionsa suht' hitaasti, mikä on yleensä merkki siitä että elokuvalla on jotian muutakin tarjottavanaan kuin pelkkää hetken huumaa. Kun taas esimerkiksi Rakastuneen Shakespearen kohdalla olisin luullut sen palavan loppuun jo ennen teatterikierroksensa loppumista, sillä sen verran ihan kiva-sarjan elokuva se minun silmissäni on.
Toki IMDb:n top 250-listausta tulkitessa pitää huomioida monet seikat, kuten se että suunnitellut "nostetaan se ja se leffa listalle"-projektit vääristävät sen merkitystä, mutta silti listaa läpi käydessä tulee usein mieleen ajatus siitä, että mitä tuokin tuolla tekee? tai se kuinka kaikista maailman elokuvista, meidän tulisi muka uskoa juuri tuon kuuluvan sinne?
250 on kuitenkin aika pieni lista verrattuna kaikkiin mahdollisiin elokuviin ja jopa silloin kun sen rajoittaisi vaikkapa vain jenkkikamaan, tai edes niihin joita esimerkiksi allekirjoittanut on tähänastisen elämänsä aikana nähnyt.
Jatketaan tuon IMDb-listan kanssa.
Toki ymmärrän että jokin sen hetken kuuma leffa nousee nopeasti listalle, koska samahan tapahtuu usein äänilevyjenkin kanssa jotka sitten laskeutuvat pois yhtä nopeasti, mutta se että Nemoa Etsimässä on edelleenkin sijalla 171 saa minut hämilleni ja se että Näin Koulutat Lohikäärmeesi on ylipäätään edes päässyt sinne on seikka joka saa minut menettämään uskoani ihmiskunnan hyvyyteen.
No, onneksi on eri makuja.
Ai niin, nauroin tuolle kallistui-vitsille
VastaaPoistaSamaa mieltä etenkin L.A. Confidentialista ja There Will Be Bloodista.
VastaaPoistaMainitaan nyt vielä varmuuden vuoksi ettei Imdb250 millään tavoin toiminut lähteenä valinnoille :) Tuli kyllä kieltämäti valintojen jälkeen napattua aika monen kohdalla sijoitus juurikin sieltä antaakseen osviittaa suosiosta. Jo siksi että se on tutuin elokuvalähde suurimmalle osalle.
VastaaPoistaUutuuksien pomppaaminen kärkikastiin kyseisessä listassa on aina huvittavaa, Star Wars Episode III piipahti kympin sisällä ilmestyttyään jne. Nyt kun katselin listaa sillä silmällä, ainakin Erämaan armoille, Star Trek (2009), The Wrestler ja Pirates of the Caribbean saatais puolestani "ajaa" alas sieltä mahd pian.
Mutta kieltämättä valintani ovat enemmän niitä yleisön suosikkeja kuin kriitikoiden. Toisesta näkökulmasta mukaan olisi varmasti mahtunut joku Godardikin yms. Ylipäätään vois tehdä vaikka toisenkin listan aiheella foreign language movies.
...noir: naurahdin lähes itsekin :)
VastaaPoistaRolle: Jep, tiedän kuitenkin monia jotka ylistävät There Will Be Bloodiakin todella paljon..
There Will Be Blood ei varmastikaan iske, jos ei voi millään tavalla samaistua esimerkiksi öljymiehen katkeroituneeseen maailmankuvaan ja ihmisvihaan.
VastaaPoistaKysehän voi olla usein myös mielialasta elokuvaa katsellessa. Daniel Day-Lewis tekee hyvän roolisuorituksen, siihen pystyy samaistumaan. Elokuvalla oli edellytyksensä ja siitä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tykätä, mutta se ei vain ikinä loksahtanut lopullisesti itselläni siihen moodiin, että se olisi noussut "keskiverto" elokuvasta paremmaksi. Joka on sääli.
VastaaPoistaTuossa on monta elokuvaa joista pidän valtavasti, en ehkä 10 pisteen verran, mut 9.5 ja joitakin mitä en ole (vielä) kyennyt katsomaan erinäisistä syistä, esim koska ällöön romantiikkaa. Tai no joo, Big Lebowski on kyllä mulla maailman hauskimpien elokuvien joukossa, jonka oon nähnyt 100 kertaa, eikä riitä. Yhdestä tosin oon samaa mieltä: LA confidental. Unohtui mun mielestä samalla hetkellä, kun kävelin teatterista ulos, eikä oo tehnyt mieli uusiksi katsoa.
VastaaPoistaMulle ei niin mieleisiä elokuvia imdb:n 250 kärjessä on mm City of god, Vihreä maili ja Armoton. Apua, hakataankohan mut tän lausunnon takia. :D
Luultavasti hakataan. Täähän on kuitenkin vakava asia :) City of Godista tykkään, se toi rikosgenreen uusia näkökulmia ja koko elokuvan miljöö ja oikea vaara teki omat lisänsä jännittävyyteen. Ei suosikkeja rikosgenrestä, mutta Profeetan jälkeen ehkä paras 2000-luvun rikoselokuvista. Gomorra ja Rahalla saa esim olivat superpettymyksiä eikä American Gangster ja Eastern Promises jne - vaikka ihan jees olivatkin - ollut sitä samaa jenkkimeininkiä kuin ennen.
VastaaPoistaVihreä maili menee samaan kastiin Shawshankin kanssa, hyviä elokuvia, SR jopa todella hyvä, mutta en ihan tajua sitä niin älytöntä suitsutusta. Armoton, noh.. genressään, eastwoodilaisuudessaan aika mainio. Mitään noista kolmesta en päästäisi omaan top250, mutta kyllä jotenkin ymmärrän että ne tuolla killuvat.
Komppaan sinua täysillä mitä tulee elokuviin The Departed, L.A. Confidential ja Englantilainen potilas. Etenkin The Departedista tulee aika paljon shaibaa niskaan, jos sitä kehtaa arvostella. Ja minähän kehtaan. Elokuva ei tehnyt minuun mitään vaikutusta.
VastaaPoistaMonen muun mainitsemasi elokuvan kohdalla minulla on se ongelma, että olen nähnyt ne vain kerran joskus vuosia sitten. Muistan pitäneeni esimerkiksi Epäillyt-elokuvasta aivan valtavasti silloin kun sen näin, mutta siitä on jo ainakin 15 vuotta aikaa. Nykyään saattaisin olla eri mieltä.
Kaikkea saa ja pitää kehdata arvostella jos siltä tuntuu! :)
VastaaPoistaKatseluhetken tunnelma vaikuttaa siinä missä seuraavien vuosikymmenten kaikki tunnelmat elokuvan näkemisestä. Voi olla että tykkäisin jostain listan elokuvasta enemmänkin jos nyt katsoisin. Ja Shawshank Redemptionista tykkäänkin, mutta otin mukaan vain koska sen ylimaallinen hehkutus rasittaa.
Ylimaallisesta hehkutuksesta tulee vääjäämättä mieleen The Dark Knight. Hyvä elokuva ei siinä, mutta ei todellakaan kuulu maailman parhaimpiin.
VastaaPoistaKieltämättä järjettömiin mittasuhteisiin nostettu elokuva, ison osan tekee tietysti Ledgerin kuolema. Rooli Jokerina lukeutuu mielestäni parhaisiin leffapahiksiin oikeutetusti, mutta koko elokuvan kuuluminen parhaimpiin on asia aivan erikseen.
VastaaPoista