perjantai 27. tammikuuta 2012

Damn Good Music Awards '12

(c) Ellen Rogers


Musiikkitrendi vuonna 2011 - toista kahdeksankymmentälukuaan (tai ensimmäistä!) viettävät artistit ja musiikinkuluttajat löysivät akateemisen viidentoista vuoden vuosikymmenhalveksunnan jälkeen 80-luvun uudestaan ja siitä jalostettiin eräänlainen terveellä ironialla ja tyylikkyydellä käsitelty 80s vol. 2. Uudestaan on löydetty vintage syntikat ja ensimmäisten pelikonsolien bittipiipparit. Näitä elementtejä kun yhdistelet puhuttelevaan retrofuturistiseen ulkoasuun ja sekaan vielä tämän aikakauden ihkaomaa trendiä, dubstepia, et voi mennä metsään.

What is that dubstep song that goes like DEEEEEEEWWW, WAH WAH WAH WAH WAH WAH, DEEEEEEEWWW, WAH WAH WAH WAH WAH WAH?


On toisaalta harmi että dubstepista piti tulla niin suuri trendi musiikkiteollisuudessa ja vielä niinkin lyhyessä ajassa. Et voi juuri kanavasurffailla televisiossa tai radiossa kuulematta sitä sellaisenaan, yhdisteltynä muihin musiikkityyleihin tai jopa mainoksissa. Nokia tune käännettiin jo dubstepiksi ja Justin Bieberin uutisoitiin kokeilevan sitä uudella levyllään. Radion kuuntelustakin on tulla rasite kun harva se uusi kappale pienen lupaavan alustuksen jälkeen ottaa hiljaisen henkäyksen, jota seuraa jo pikkuhiljaa latistava ja yllätyksetön deeeeeeewww, wah wah, wah jne.. kuten tuo osuva internet-meemi mukailee. Vastaushan kysymykseen on tietenkin: mikä tahansa! Kiinnostus sinänsä mielenkiintoista musiikkityyliä kohtaan alkaa aikanaan laskea suoraan verrattain sen nousujohdanteeseen trendinä. Pian kupla poksahtaa ja edessä lie sama kohtalo kuin diskokuumeella 70-luvun päätyttyä.

The Guardian: 2011 - the year of boring music 
Jos kokee kuuntelemansa musiikin tylsäksi, suosittelisin kuuntelemaan jotain aivan muuta kuin mitä silloin kuuntelee. Damn Good Coffee katselee pian menneeseen vuoteen tarkemmin ja listaa niitä viime vuoden onnistuneempia albumeja ja musiikkia genreittäin. Parhaus ja ihan pelkkä hyvyyskin ovat aika abstrakteja käsitteitä, joita ei voi välttämättä järjestellä järkevästi, mutta tarkoituksena on lähinnä heittää ilmoille henkilökohtaisiin mieltymyksiini uppoavia hiton hyviä albumeja joita vuosi 2011 mukanaan toi. Tarkoitus ei ole dissailla ketään, (esim. Justicea yhdestä vuoden suurimmista pettymyksistä) vaan palkita hiton hyvä levy -leimalla mielenkiintoisin (ei esim. Ladytronia joka ei ole keksinyt mitään uutta) musiikki eri genreistä lohkoineen. Hups.

Luokittelu tiukkoihin genreihin on tietysti monien albumien kohdalla haaste, musiikki kun tapaa usein yhdistellä niin monia elementtejä ja sopisi ties mihin lokeroon. Damn Good Album Award pistetään jakoon alustavasti ainakin seuraavissa genreissä: Original Soundtrack (electronic & orchestral), Ambient (electronic, neo-classical & drone), Electronic (vocal, instrumental, chiptune & dubstep), Metal (black, pagan, avant-garde, psychedelic, ambient, folk, industrial & symphonic), Jazz (traditional, vocal, dark jazz & nu-jazz), Pop, Folk (trad. & neofolk), World ja Rock (garage, prog & post-rock.) Näiden lisäksi mainitaan toki muita kelpo yksilöitä, nostetaan erikseen esiin huomionarvoiset ep:t, pitkä liuta hiton hyviä kappaleita ja spotify-soittolistaa. Että stay tuned!

Damn Good Music Awards läpi helmikuun tai lähinnä niin kauan kuin tavaraa riittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti