Beluga (2011)

Shin Hashimoto: Beluga (2011)

Helsingissä alkaa perjantaina animaatiofestari, Animatricks, jossa on tarjolla uutta animaatiota maailmalta. Laajakuvaan kirjoitin jutun Kansainväliset huiput -sarjojen neljästä kohokohdasta; Junkyard, Feral, The Reward ja Tram. Lue juttu täältä. Huomionarvoisia elokuvia on tottakai paljon enemmän ja voisin nostaa täälläkin yhden esille.

Kaikkihan tietävät H.C. Andersenin sadun pienestä tulitikkutytöstä. Köyhä tyttö on isketty kadulle kauppaamaan tikkuja. Kotiin ei ole asiaa ennen kuin rahat on kasassa. Pihalla on jäätävä ilmasto ja tyttö raapaisee tikun palamaan. Lämmittävä liekki tuo mukanaan iloisia näkyjä ja tikku toisensa jälkeen kuluu koko aski. Lopulta tyttö jäätyy kuoliaaksi.

Shin Hashimoton vesivärielokuva Beluga on kieroutunut versio Pienestä tulitikkutytöstä. Asetelma on muuten sama, mutta iloisten näkyjen sijaan keskushahmo näkee häiriintyneitä painajaisia, joissa heitellään päin seiniä, nokitaan reikiä päähän ja tallotaan liiskaksi.

Graafisesti kuljemme jossain häiriintyneen kasiluokkalaisen kuvaamataidon tunnilla. Samaa linjaa on myös tarinankuljetus. Muotona animaatioelokuva on täydellinen sisimpien patoutumien purkamisessa. Sillä voi kuvastaa tuntemuksia tai asioita, joita ei muuten pystyisi käsittelemään, tajuamaan tai edes tiedostamaan itse. Näytelmäelokuvalla se on paljon vaikeampaa.

En sano että elokuvan tekijällä olisi välttämättä mitään tiettyjä omakohtaisia tuntemuksia tai vaiettuja puheenvuoroja näiden visioiden takana, mutta kyllä suomalainen saunapsykologi tämän traumaperäisten ongelmien terapoinniksi kuittaisi, japanilaiset kun ovat niin rajoittuneitakin sosiaalisella tasolla. Tekijän motiivilla ei oikeastaan ole väliäkään, vaan sillä mitä se katsojalleen antaa.

Samassa sarjassa näytetään ranskalainen 3D-animaatio Dans l’ombre, joka kertoo karkeasti sanottuna samantyyppisen tarinan. Tyttö on suljettuna linnaan, jonka vuoteesta jättimäinen koura nappaa joka yö, käytävät täyttää verenvuodatus, ympärillä huokuu enteitä kuolemasta, ilmapiirin täyttää tukahtuneisuus. Kuvakäsikirjoituksen tasolla erittäin hyvä elokuva. Viimeistelyltään se jää pelkästään hyväksi, sillä tietokonegrafiikat eivät vastaa tunnelman vaatimaa tarvetta. Taso on alle nykypelien standardin ja illuusio rikkoutuu.

Tietokoneanimaatiossa ei myöskään ole koskaan samalla tavalla henkilökohtaisuutta. Kuvia rakentaessa et voi koskettaa niitä konkreettisesti, siveltämällä tunnet ne koko ajan. Jokainen viiva on piirrettävä itse, ja siitä syntyy persoonallisuus alun alkaen.

Pelkät kuvat eivät itsessään riitä. Aggressiiviset värisävyt ja painostava musiikki tekevät Belugasta sen pahan elokuvan, mitä se on. Jokainen elementti on kokonaisuudelle ehdoton. Hashimoto julkaisi elokuvastaan myös vaihtoehtoisen version, jossa soi John Lennonin Imagine. Elokuva joka meinaa puristaa katsojan läjään, onkin yhtäkkiä säyseä ja hieman haikeakin kuvasarja ihmisen pahuudesta.

"It is regrettable but, usually things of worth are born of heartbreak." -The Undertaker and the Dog (2010)

Pidän Hashimoton ideoista ja yksityiskohdista. Hänen parin vuoden takainen päättötyönsä, The Undertaker and the Dog, kertoi nimensä mukaisesti hautausurakoitsijan ja koiran kohtaamisesta. Teoksen ydinkohtaa, mitättömältä kuulostavaa hetkeä maailmassa, aletaan rakentaa kaukaa. Jossain kaukana eli prinsessa, joka jäi auton alle ja kuoli, jota ihasteli ja puolusti seitsemän tonttua, joiden veressä virtasi pian kumiankka. Mies vetää ruumiita perässään, näkee kulkukoiria ja upottaa kätensä kuolleisiin napatakseen koirille nakerreltavaa. Mies antaa luun aidan läpi ja koirat jatkavat iloisesti matkaa, paareilla aiemmin kannettu mukana kipittäen.

Japanilainen tajunnanvirta on erilainen kuin meidän, emmekä välttämättä ymmärrä heidän syvällisempiä ajatuksia tarkoitetulla tavalla, mutta tunnistamme kun näemme jotain vaikuttavaa. Beluga on vielä hienompi elokuva kuin edeltäjänsä ja menee nätisti linjaan nimekkäämpienkin japanilaisten tekijöiden kanssa. Japanilainen taideanimaatio on marginaalitavaraa. Vain anime on noussut merkittäväksi osaksi maailman animaatiokulutusta. Näillä festareilla sitä ei nähdä, Beluga edustaa siellä ainoana japanilaisena.