Gon & M

Gon taitaa olla se lehtihyllyjen jatkuva julkaisu, jonka uutta numeroa odotan tällä hetkellä aina eniten.

Lehtipisteisiin on saatu tätä japanilaista mangasarjakuvaa nyt neljän pokkarin verran. Viimeisin osa ilmestyi eilen. Kaksikymmentä vuotta sitten alkaneen sarjan suomijulkaisu ei ole viivästynyt ainakaan käännösongelmien vuoksi, sarja on täysin mykkä.

Gon on periaatteessa pirun vikkelä, voittamaton, pikku hedonisti. Dinosaurus, joka tutustuu luontoon, sen ihmeisiin ja elämään. Aihe toisensa jälkeen, Gon selättää jokaisen esteen ja saattaa näyttää tarpeen tullen auttavaisenkin puolensa, jos siitä on apua itselle.

Piirrosjälki on huolestuttavan tarkkaa. Jokainen kuva on yksityiskohtaisuudessaan särmääkin särmempi. Vauhti tuntuu. Gon on niin naurettavan ylivertainen kaikessa, ettei se edes ärsytä, ainoastaan tarjoaa oivaltavaa viihdettä ja hauskoja kohtaamisia.

Gonilla on tullut aikoinaan myös piestyä porukkaa Tekken 3:ssa.

M

Ehdottomasti mielenkiintoisimpia elokuva-käännöksiä sarjakuvaksi. Jon J Muthin versio Fritz Langin elokuvasta M - kaupunki etsii murhaajaa (1931) on fotorealistinen, tunnelmallinen ja synkän suttuinen näkemys aiheesta.

Hyvin uskollinen versio tarinallisesti ja periaatteessa myös kuvallisesti. Osa kuvista on mallinnettu täysin elokuvasta, mutta hienon tästä sarjakuvasta tekee juuri se omanlaisensa ote ja tyyli.

Neljässä osassa julkaistu mini-sarja julkaistiin alunperin 1990 ja se on nidottiin yksiin kansiin pari vuotta sitten.