About Top 10: Andres Serrano

Piss Christ (1987). Artnet.com


About Top 10 on sarja jossa ihmiset kertovat omista lempielokuvistaan. Olen siis pyytänyt kaikkia osallistujia miettimään omat suosikit ja kertomaan millainen vaikutus niillä on ollut ja milloin on nähnyt ne ensikerran. Tämän lisäksi osallistujat kertovat elokuvien kulutuksestaan yleisesti, mikä on viimeisin elokuva jonka on käynyt katsomassa, mielipide suomalaisista elokuvista ja parhaista soundtrackeista. Lopuksi kuullaan myös kunkin mieltymys kahvinjuontiin.

Tällä kertaa suosikkielokuvansa meille jakaa amerikkalainen valokuvaaja Andres Serrano, jonka työt ovat shokeeranneet ja aiheuttaneet pahennusta ympäri maailmaa aina Helsingin Tennispalatsissa asti. Teoksissa on kuvattu ruumiita, eritteitä, perversioita, kodittomia ja Ku Klux Klanilaisia. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluvassa Piss Christissa killuu krusifiksi akvaariossa jonka taiteilija on kussut täyteen. Metallican Load ja ReLoad -levyjen kansissa taas komeilee veren, sperman ja kusen täyteisen Serrano-näytteet. Ohjaajan pallilla Serrano on ollut yhden Godsmack-musavideon verran ja musiikkipuolella häneltä ilmestyi kesällä kokonaisen albumin verran covereita 1960-luvun kappaleista, taiteilijanimellä Brutus Faust. Seuraavassa taiteilijan leffasuosikit.

Leffat ei ole missään tietyssä järjestyksessä.

Federico Fellini: 8 1/2 (1963)

Federico Fellini: Ihana elämä (La Dolce Vita, 1960)

Luis Buñuel: El - salattu totuus (This Strange Passion, 1953)

Luis Buñuel: Tuhon enkeli (The Exterminating Angel, 1962)

James Cameron: Avatar (2009)

David Lynch: Blue Velvet (1986)

Michael Haneke: Pianonopettaja (The Piano Teacher, 2001)

Ridley Scott: Gladiaattori (Gladiator, 2000)

Francis Ford Coppola: Kummisetä I ja II (The Godfather I & II, 1972 & 1974)

Martin Scorsese: Mafiaveljet (Goodfellas, 1990)

Martin Scorsese: Taksikuski (Taxi Driver, 1976)



David Lynch: Blue Velvet (1986)

Kasvoin joidenkin näiden elokuvien kanssa. Ne olivat silloin uutta minulle ja kaikelle yleisölle. Eniten pidän niissä niiden tavasta kyetä vangitsemaan aikaa, paikkaa, ihmisiä ja tunnelmaa. Monet näistä valinnoistani tuntuivat erittäin rohkeilta ja erilaisilta kun näin ne ensikertaa.

Pidän massoille suunnatuista leffoista, mutta riippuu massoista. Eurooppalaiset ohjaajat ovat erilaisia kuin Hollywood ohjaajat, mutta heillä on oma voimansa ja yleisönsä ja yleensä miellyttävät älykkäämpiä katsojia.

Viimeisin elokuva teatterissa?

Näin Ben Affleckin elokuvan The Town, eilen (kirjoitettu 22. 9.), ja pidin siitä.

Soundtrack?

Paras soundtrack on elokuvassa 8 ½.

Suomalainen elokuva?

En tiedä niistä mitään.

Kahvi?

Cappuccino miehiä, mutta koitan juoda enemmään vihreää teetä kuin kahvia.


In English:

Some of these films I grew up with. They were new to me and to the audience at the time.

What I like best about them is that they encapsulate a time, a place, a people and an ambience.

Many of these seemed radically bold and different when I first saw them.

I like a crowd pleaser but it depends on the crowd. European directors are different than

Hollywood directors but they have their own power and audience and often please a more intellectual audience.

Last movie: I saw The Town last night by Ben Affleck and liked it.

Best soundtrack: The soundtrack to 8 1/2.

Knowledge on finnish cinema: Absolutely zero.

Coffee: I'm a cappuccino man but try to drink more green tea than coffee.