Jos musiikkidokumentti näytetään Teeman illassa Spinal Tapin kanssa, voi jo tehdä omia johtopäätöksiään sen tyylistä, etenkin jos kohteena on hevibändi Anvil. Nykyään tuotetaan tosiaankin paljon loistavia hevidokkareita, ehkä koska se otetaan nykyään vähän eri kantilta kuin ennen. Hevin ja metallimusiikin dokumentointi on lähes aina jollain tasolla hauskaa, oli se surullisen totista tai totisen surullista.
Dokkari alkaa pienimuotoisella ylistysintrolla, jossa Slash, Lemmy, Tom Araya ja Lars Ulrich avautuvat Anvilin tärkeydestä ja aliarvostuksesta. Tämä kuuluu tietysti asiaan ja seuraavaksi siirrytäänkin Kanadaan seuraamaan alasimen mukaan nimetyn veteraanihevarien päiväduuneja. Levyttämistä bändi ei ole ikinä lopettanut, mutta levyt eivät vaan ole tavoittanut ketään, huonon tuotannon ja levityksen takia. Pienimuotoisen menestyksen päivät ovat vuosikymmenien takana ja lupaus Euroopankiertueesta kuulostaa upealta. Pian kuitenkin huomataan, että kiertue ei ole paljoa enempää kuin katastrofaalinen, kunnollisen managerin uupumisen vuoksi.
Tosielämän spinal tap kokee kohtuuttomia kolhuja ja bändin jätkät vaikuttavat surullistakin surullisemmilta uhotessaan tulevasta menestyksestä, jota ei ole vielä 30 vuoden aikana tullut. Tietysti jätkät saa täydet sympatiapisteet ja kuvausmateriaalilla kaivetaan onnistuneesti sääliä. Toki dokumenttia tehdessä valitaan suunta, jossa pitäydytään ja tässä sillä onnettomuudella mässäillään. Dokumentin on ohjannut bändin melkein alkuajoista 1980-luvulta asti mukana ollut Anvil-fani Sacha Gervasi, joten tulos on kuitenkin kaikkea muuta kuin pahansuopaa. Gervasi tekee itseasiassa Anvilille erittäin onnistuneen promoamis stuntin, sillä bändi on löydetty uudestaan dokumentin jälkeen.
Anvil! The Story of Anvil on erittäin monella tasolla onnistunut teos, se on ensinnäkin loistavaa viihdettä juurikin Spinal Tapin hengessä, jonka on ohjannut lähes Anvil-rumpalin kaima, Rob Reiner. Toisaalta se näyttää juuri sen mitä usein miettii, eli missä he ovat nyt. Silloin joskus hevin eturintamalla vetämässä jättiyleisölle Metal on Metalia, nyt puhelinmyyjänä? Tällaisen jälkeen yleisö myös haluaa että bändi pärjäisi ja on onnellinen heidän puolestaan kun tajuaa että niinhän se on tehnytkin. Hyvänmielen viihdepaketti.
Katsottavissa YleAreenasta, kannattaa siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti