Elokuvahirviöt Top 10.

Listaan nyt henkilökohtaisella tasolla suurimman vaikutuksen tehneet leffahirviöt. Henkilökohtaisuudella tarkoitan sitä, että lähes jokainen valinnoistani on tehnyt minuun vaikutuksen jo yli kymmenen vuotta sitten, eikä alkuperäisten vaikuttajien jälkeen tulleilla ole juurikaan jalansijaa suosikikseni. Hirviö sinänsä on erittäin suhteellinen käsite, jonka rajaaminen on hieman vaikeaa.



Rajauksen ulkopuolelle jätän nyt: Maskin taakse verhoutuneet pahikset (Darth Vader, Silppuri jne.), psykopaatit (Hannibal Lecter, Jack Torrance, Norman Bates jne.), liian ihmismäiset hahmot (Dracula ja muut vampyyrit), henkiolennot (Ringu), zombiet, mutantit (Kärpänen, Elefanttimies) ja kirotut lapset (Omen, Manaaja). Niille kuuluu omat listansa, jotka ehkä joskus vielä teen. Muutoin listaa voisi luonnehtia jättimäisten hirviöiden listaksi, mutta kaikki eivät ole ihmistä suurempia, joskaan kuitenkaan tappavia, mikroskooppisia bakteereja ei laskettaisi mukaan. Tämä on siis lista tiettyjen epämääräisten lainalaisuuksien puitteissa olevista elokuvahirviöistä.


1. Frankensteinin hirviö ja morsian


Boris Karloff hirviönä James Whalen elokuvassa Frankenstein (1931)

Tohtori Frankensteinhan on oikeastaan se todellinen ihmishirviö, joka luo kuolleiden ihmisten rippeistä elävän, tönkösti askeltava monsterinsa, jonka pian hylkääkin. Mary Shelleyn romaania filmatisoidaan ja lainataan loputtomiin, eikä Tim Burtonin kaltaisia tekijöitä varmasti olisi sellaisenaan ilman James Whalen Frankensteinia ja Frankensteinin morsianta, joissa pääosassa tallustaa korvaamaton Boris Karloff.





Elsa Lanchester morsiamena James Whalen jatko-osassa Frankensteinin morsian (1935)

Onnistuneen elokuvasovituksen jälkeen lähdettiin jalostamaan suoraa jatkoa alkuperäiselle tarinalla ja tuloksena oli vieläkin parempi elokuva ja yksi historian parhaista jatko-osista. Frankensteinin morsiamessa nähdään kauhufaneille yksi - ellei kaikista ikonisin naishirviö, jota esittää Elsa Lanchester. Lanchesterilla on elokuvassa myös kaksoisrooli, alkuperäisen romaanin kirjoittaja Mary Shelleyna.


2. King Kong


Merian C. Cooper & Ernest Schoedsack: King Kong (1933)

King Kong on Frankensteinin hirviön ohella se toinen suuri väärinymmärretty hirviö, joka ei välttämättä itse ole se paha, vaan ihmisten toimesta hirviön roolin saava hahmo. King Kong on kuningas omassa valtakunnassaan, josta se vääryydellä viedään ihmiskulttuurin keskelle. Mielenkiintoisintahan elokuvassa on se ristiriitaisuus, ettei viidakon dinosaurukset kiinnosta rahan- ja maineenahneita ihmisiä. Kyseessä on kuitenkin sukupuuttoon kuolleeksi luultu todellisten hirviöiden rotu, eikä realistisesti ajateltuna vähemmän kiintoisa, kohtauksesta riippuen 2,5-10 metrinen apina (mittasuhteet tosiaan vaihtelevat pitkin elokuvan).

King Kong hahmonahan on äärimmäisen sympaattinen ja se on toteutettu liikuttavalla tyylillä. Taistelut dinosurusten kanssa tekivät itseeni ensimmäisellä kerralla lähtemättömän vaikutuksen, joka ei lukuisienkaan katsomiskertojen jälkeen kulu. Kyseessä on siis stop-motion elokuvien kuningas, mutta mahdoton rakkaustarina, moraalinen opetustuokio ja viihdyttävä seikkailu.


3. Fantasian Siivekäs paholainen ja muut Disneyn hirviöt





Fantasia (1940) oli ensimmäinen Disneyn elokuva jonka omistin ja ylipäätään ensimmäinen aito videokasettini. Tuolloin kaksikymmentä vuotta sitten en osannut antaa vielä niin paljon arvoa elokuvakokonaisuudelle, mutta leffan järisyttävä päätös, Mussorgskyn Night On a Bald Mountain loi kylmien väreiden aaltoja kerta toisensa jälkeen. Katsoin tämän nimenomaisen jakson elokuvasta toistuvasti ja se on ollut koko Disneyn tuotannon emotionaalisesti vaikuttavimpia hetkiä, eräistenkin Lumikin ja Bambin kohtauksien ohella. Jakson siivekäs demoni on kaiken pahan yläpuolella oleva hirviöiden hirviö, joka kutsuu riittiään varten vuorelleen kaikki kylän pienemmät demonit.



Disneyn tuotannossa olisi myös paljon muita mainitsemisen arvoisia hirviöitä ja mainittakoon niistä ainekin Prinsessa Ruususen lohikäärme, Pienen Merenneidon Ursula ja Kaunottaren ja Hirviön epähirviö, Hirviö.






4. Ray Harryhausenin hirviöt.


Nathan Juran: 7th Voyage of Sinbad (1958)


Don Chaffey: Jason & the Argonauts (1963)

Ray Harryhausen on jatkanut King Kongin stop-motion perinnettä kaikista ihailtavimman. Elokuvien hirviöt ovat vaikuttavampia kuin tietokoneanimoidut, vaikka liikkuminen ei olekaan niin sulavaa. Tietokonehirviöt ovat suurelta osin täysin hengettömiä, verrattuna näihin millimetrityönä liikuteltuja nukkehahmoja. Tämän perinteisen animaatiotyön suurena ihailijana, pidän Ray Harryhousenia yhtenä suurimmista vaikuttajistani, jolle toivoisin manttelinperiää nykyaikanakin. Tämän tyylilajin perinteen jatkaminen on ollut itsellänikin haaveena.


5. Alien



Ridley Scott: Alien (1979)

H.G. Gigerin luomat avaruushirviöt ovat itsestäänselvyys tällä listalla. Monissa eri muodoissaan esiintyvät alienit ovat upean näköisiä ja pelottavia. Alien-saaga on siitä myös poikkeuksellinen, että aihetta on operoitu onnistuneesti kolmen jatko-osankin verran, kulloinkin ykkösluokan ohjaajien toimesta. Ridley Scottin, James Cameronin, David Fincherin ja Jean-Pierre Jeunetin versioista on kehkeytynyt suuri kokonaisuus, jotka toimivat niin jatkumona kuin yksittäinkin.


6. Tähtien Sodan hirviöt



Richard Marquand: Jedin paluu (1983)

Jedin Paluu kuuluu taas elokuviin, joka on henkilökohtaisella tavalla äärimmäisen merkittävä, sillä se on ensimmäisiä elokuviani jota olen omistanut. Siinä on kaksi maininnan arvoista hirviötä, muodollisesti täysin listaan hyväksyttävä tapaus (ylempi kuva) ja aavikkohirviö, jonka suuhun eräs elokuvani suosikkihahmoistani lopulta joutuu.



7. Vaahtokarkkimies


Ivan Reitman: Ghostbusters (1984)

Jälleen järkäle, joka on listalla varmasti ennenkaikkea sen takia, että se kuuluu ensimmäisiin jättimäisiin hirviöihin, jota olen nähnyt. Se on minulle se Godzilla, jota en listaani voi huolia, koska olen nähnyt sen niin myöhäisessä vaiheessa. Kyseinen atomipommin luomus on lähinnä tuntunut liikuttavalta kaiken tuhoavalta monsterilta muiden joukossa, verrattuna siihen minkä vaikutuksen vaahtokarkkiperäinen jätti minuun teki herkällä iällä.

8. Hayao Miyazakin hirviöt

Hayao Miyazaki: Henkien Kätkemä (2001)

Hayao Miyazaki: Princess Mononoke (1997)

Kuten kaikki hahmot Miyazakin elokuvissa, myös hirviöt ovat mielikuvituksessaan upean valloittavia. Pienten ja suloisten palleroiden lisäksi Henkien kätkemän ahmiva hiippari on monella tapaa aivan mieletön luomus. Se ei myöskään ole pelkkä pahis, vaan silmittömän ahneuden kouriintuntuva ilmentymä.

9. Kenobiitit

Clive Barker: Hellraiser (1987)

Hellraiserin tunnetuin hahmo on itse pääpahis Pinhead, mutta koko kenobiittien henkilögalleria on upea ja karmaisevin heistä on mielestäni Chatterer (alempi kuva), joka louskuttaa leukojaan tavalla, joka saa selkäpiin karmimaan.

10. T. Rex


Steven Spielberg: Jurassic Park (1993)

Myönnän olevani tietokoneefektejä hylkivä katsoja tiettyyn pisteeseen asti, mutta Terminator 2:n ja Jurassic Parkin kaltaisten elokuvien ansioita ei voi mitenkään kiistää. Jurassic Parkin digiluomukset olivat dinosauruksia ihannoivien lasten ja aikuistenkin unelmien täyttymys. Etenkin Tyrannosaurus Rex ansaitsee paikkansa tällä listalla.

+ Blue Meanies ja liuta muita hippien vastustajia

George Dunning: Yellow Submarine (1968)

Beatles-animaatio Keltainen sukellusvene oli taas yksi niistä lapsuuteni tärkeimmistä elokuvista. Sen psykedeelinen hahmoarsenaali vaurioitti mieltäni hyvällä tavalla ja pahikset päätyivät lukuisien silloisten piirustuksieni aiheeksi.

++ Kaiken tämän jälkeen sana hirviö alkoi kuulostaa todella typerältä sanalta. Bonarihirviönä voisin vielä mainita kaikista henkilökohtaisimman, merihirviön Rai Luolapoika 3:ssa, joka on tuskin niin suurelle osalle tuttu, muutoin kuin tässä blogissa esiintyvästä iänikuisesta jauhamisesta. Hirviö nukkuu lammen pohjassa, jota sankarit lautalla ylittävät. Kohtaus, jossa näytetään vielä unessa olevan kokonaisen lammen kokoinen hirviö pikkiriikkisen lautan alla, oli pienenä henkeäsalpaavan jännittävä ja edelleen ikimuistoinen.

Jos oma lempihirviö puuttui, kuulisin mielelläni myös muiden suosikit. Valintojani saa myös kritisoida, joskaan syvälle juurtuneet valinnat eivät siitä hievahda.