Osittain johdonmukainen päivitys aiheesta lauantain televisio-ohjelma.

Kuvat: Raquel Aparicio

Edes television kuluttajat ei katso enää ohjelmiaan niin usein televisiosta, tai ainakaan niiden varsinaisina esitysaikoina. Tottakai katson itsekin mielelläni ohjelmia "juuri silloin kun itselleni sopii", mutta televisiolle on myös aikansa ja paikkansa.

Etenkin lauantaisin on aivan oma lukujärjestyksensä television äärellä, jos viettää päivänsä kotona. Aamupiirretyt, iltapäivän kokoperheen leffa, Avara luonto, alkuillan kisailu tai visailu, Ylen teema ja loppuyön häröilytarjonta. Kaikkea ei tietenkään tarvitse katsoa, mutta useimmiten vähintään yksi tai kaksi mainituista tulee katsottua.

Aamupiirrettyjen laatu vaihtelee, suurin osa on onnetonta halpisfirmojen tietsikamaa. Löytyisihän sitä laatua omasta takaa ja äkkiäkös sitä jonkun palvelun kautta katsoisi lisää, mutta se ei ole sama. Haluaisin, että televisiotarjonta on itsessään hyvää, että aamun kahvihetkestä television äärellä voisi nauttia ilman valinnanvaikeutta.

Televisiossa esitetyt lyhyet animaatiot on myös huonosti esiteltyjä. Nekin on tehnyt joku! Joskus isotkin nimet alalta - Late Lammas on Nick Parkin luoma sarja Aardman Animations -studiolta.

Ylen aamuohjelmistosta löytyy tulevana lauantaina Lumikuningatar. Telkku.com ei osaa kertoa siitä mitään. Siirryn Ylen sivuille. Siellä osataan kertoa yllättäen tuotantoyhtiö, Awol Animated Windows, muttei muuta. Tuotantoyhtiön sivuilta saan selville lyhärin olevan espanjalaisen kuvittajan , Raquel Aparicion käsialaa.

Itse lyhytelokuva taitaa olla still-kuvien zoomailua ja pientä sivuefektiä kunnollisen animaation sijaan, mutta olen kiinnostunut näkemään Aparicion työn. Hänen osallisuuttaan Lumikuningattareen mainitsee tuskin yksikään tv-opas.

Kokoperheen leffoina nähdään Shrek, Marmaduke, sekä Prinsessa ja sammakko. Täydellisiä lauantai-iltapäivän valintoja. Ne eivät ole haastavia tai muutenkaan liiallista keskittymistä vaativia. Vaikka Prinsessa ja sammakko kärsii ajoittain hieman liiallisesta melskaamisesta, se on oikein hyvä nykyisen Disneyn tuotannoksi. Taidan ottaa uuteen katseluun.

Avara luonto, ehdottomasti parhaita asioita mitä televisiolla on tarjota. Sitäkin on katsottava juuri tuona totuttuna ajankohtana, tai tunnelma ei ole sama.

Tulevana lauantaina on sitä paitsi tiedossa Jääkarhun salattu elämä 2/2. Mielenkiintoinen ohjelma Norjan huippuvuorten jääkarhuista, vai sittenkin niiden kuvaamismetodista.

Kuvausta varten on rakennettu vakoilukameroita, jotka ovat naamioituneet lumikökkäreiksi. Ne kiitävät tarvittaessa hillitöntä vauhtia ja ottavat turpaan uteliailta karhuilta.

Visailukisailujen osalta tilanne on tällä hetkellä heikompi. Midaksen kosketus on katsojan aliarvioimista ja Syksyn Sävel -retro alkaa pian olla liian ei retroa, siinä on siirrytty jo vuoteen 1998.

Yle Teemalla on tarjota teemana Kubrickin klassikko. Kellopeli Appelsiini ei ole kärsinyt esityskertojen puutteesta Suomessa, mutta nyt nähdään elokuvan tukena viime vuonna valmistunut dokumentti Ranskasta. Kanava on hyödyntänyt samaisen Folamour Productionsin Olipa kerran -dokumenttisarjaa teemoissaan jo pitkään.

Dokkarin jälkeen vaihtoehtona elokuvalle on edellinen Bond-leffa, Quantum of Solace, joka on itseltäni aivan yhtä näkemättä kuin Skyfall.

Joulukuun aikana tässä osoitteessa juhlistetaan viihdekulutusta, materiaa ja teknologiaa. Joululahja-katalogimaisen adventtikalenterimme luukusta saatat jopa voittaa jotain kivaa. Eli pitäkää itsenne viritettyinä taajuudelle.

Avara luonto: Jääkarhun salattu elämä 1/2. YLE AREENA 

"Rannalle nuori uros jättää hylkeenraadon ja lähtee etsimään naaraita"