1. Taivaalliset Olennot (Heavenly Creatures, 1994) - Uusi Seelanti

ohj. Peter Jackson
Suhteeni Peter Jacksonin Taivaallisiin Olentoihin on jollain tavoin ollut pakkomielteenomainen siitä lähtien kun sen ensikertaa näin noin 11-12 vuotiaana. Katson sen melkeimpä järjestelmällisesti joka vuosi ja vielä ei ole esiintynyt kyllästymisen merkkejä. Kahden toisiinsa vahvan siteen luoneen tytön välistä fantasiamaailmaa yritetään rikkoa, koska niin läheisiä suhteita ei tyttöjen välillä heidän kyläpahasessaan suvaita.
2. Léon (1994) - Ranska

ohj. Luc Besson
Listan semisti epä-epäamerikkalainen valinta. Ajattelin kumminkin sijoittaa ranskalaisamerikkalaisen tuotannon, Léonin, tähän listaan saadakseni listat mieluiseeni balanssiin. Léon teki aikoinaan itseeni järkyttävän suuren vaikutuksen ja on edelleen omia suosikkejani. Natalie Portmanin suoritus orpona palkkamurhaajan holhokkina on muutaman ilmiömäisimmän lapsinäyttelijän roolin joukossa.
3. Veronikan Kaksoiselämä (La Double vie de Véronique, 1991) - Puola

ohj. Krzysztof Kieslowski
Turhan aikaisiin pois menneen Kieslowskin unenomaiset elokuvat ihastuttavat kauniilla kuvillaan kerta toisensa jälkeen. Kahden Veronikan toisistaan erillään olevat maailmat nivoutuvat ehkä toisiinsa monella tavalla, mutta kohtaavatko nämä kaksi koskaan..
4. Trainspotting (1996) - Iso-Britannia

ohj. Danny Boyle
Englannin tunnetuimman ohjaajan, Danny Boylen huumehelvetistä kertova klassikko. Hienot näyttelijäsuoritukset ja osuvat musiikkivalinnat.
5. Underground (1995) - Serbia

ohj. Emir Kusturica
Serbialainen Emir Kusturicasta kävi Amerikan puolellakin tekemässä Arizona Dreamin, mutta palasi rapakon takaa ohjaamaan hienoimman leffansa, Undergroundin. Elokuva on surrealistisesti etenevä kertomus Jugoslavian historiasta sotien keskellä. Goran Begovićin hulppeat musat toimii mainiosti leffan täydennyksenä.
6. Avaa Silmäsi (Abre los Ojos, 1997) - Espanja

ohj. Alejandro Amenábar
Amenábar on toistaiseksi kerennyt ohjaamaan melkoisen vähän elokuvia, mutta erittäin lupaava tulevaisuus luulisi olevan kun nekin ovat helmiä kuten Avaa silmäsi, The Others ja Meri Sisälläni. Espanjasta on lähiaikoina saatu paljon laadukasta kauhua ja Avaa Silmäsikin on sellainen. Oikeastaan ehkä ennemminkin psykologinen kauhuscifitrilleri, upeasti kirjoitettu onkin. Jenkkiversio lie tunnetumpi, Vanilla Sky, eikä se oikeastaan huonoimmasta päästä oleva uusioversio olekkaan, muttei alkuperäisen veroinen missään nimessä.
7. Breaking the Waves (1996) - Tanska

ohj. Lars von Trier
Mahdollisesti mielenkiintoisin nykyohjaaja (Kim Ki-Dukin lisäksi) Lars von Trier on ollut elokuvamaailman outolintu jo vuosikymmeniä, mutta Breaking the Waves saattaa olla hänen tärkein yksittäinen elokuvansa. Tunnettavuuden kannalta. Ymmärän ihmisiä, jotka vihaavat ja halveksivat von Trieriä, mutta vielä paremmin ymmärrän niitä jotka jumaloivat häntä. Ikävä että hänen kaltaisiaan on liian vähän. Jokaikinen tanskalaisherran elokuvista on näkemisen arvoinen ja ikimuistoinen.
8. Audition (Ôdishon, 1999) - Japani

ohj. Takashi Miike
Aasiasta tulee paljon aikalailla kieroa kauhua, mutta kyllä Audition on tietyllä tavalla ollut shokeeraavin. Takashi Miiken sadistinen Ichi the Killer (2001) keskittyy hyvin suoraviivaiseen suolestukseen ja jatkuvaan ällöttelyyn, kun Audition rakentaa tunnelman harkitummin kuin juuri mikään muu kauhuelokuva, ennen kun aloittaa kiduttaa katsojaa julmuudella. Upean huoliteltu ja mieleenpainuva suoritus Miikeltä, joka suoltaa leffoja liukuhihnalta. Kiiiiri kiri kiri kiriiiii.
9. Ringu (1998) - Japani

ohj. Hideo Nakata
Varmasti tunnetuin japsikauhu ainekin amerikkalaisen The Ringin ilmestymisen jälkeen. Vaikka mitä variaatioita on tullut Ringun jälkeen, ei alkuperäistä ole ylitetty ja tuskin ylitetään. Ihan hyviäkin leffoja buumi on poikinut, vaikka paljon tietysti on roskaakin.
10. Juoke Lola, Juokse (Lola Rennt, 1998) - Saksa

ohj. Tom Tykwer
Lolalla on hetki aikaa saada jostain järkyttävät määrät rahaa. Leffa on jaettu kolmeen mahdollisuuteen, kolmeen eri versioon miten asiat etenevät ja kuinka tarina päättyy. Hyvä ja saksalainen elokuva ei ole liian usein sopinut samaan lauseeseen enää 1930-luvun jälkeen, mutta Herzogin muutaman leffan ja parin muun lisäksi Juokse Lola, juokse on ehdottomasti sellainen.
+ Forgotten Silver (1995) - Uusi Seelanti

ohj. Peter Jackson
Televisiolle tehty pikku aprillipila vihastutti Jacksonin kotimaassa ilmestyessään. Valedokumentti kertoa Peter Jacksonin kolunneen jotain kätköjä ja löytäneen filmikeloja jotka paljastivat, että Uudessa Seelannissa tehtiin jo kaikki keksinnöt elokuvan suhteen ennen muita. Vanhat löydöt kertovat kuvitteellisen ohjaajien mestarin elämän ensikokeiluista traagiseen loppuunsa.
++ Sátántangó (1994) - Unkari

ohj. Béla Tarr
Béla Tarrin yli seitsemän tuntinen eepos päättäköön kaikkien aikojen leffojen listat. Piiitkiä ottoja sisältävä leffa koostuu kahdestatoista osasta jotka kulkevat kronologisesti tangon tahtiin - kuusi eteenpäin, kuusi taakse. Ehkei tätä työlästä leffaa kaikille voi suositellakkaan, mutta ilman muuta elokuvanystävälle, joille pikku haasteellisuus ei ole ongelma. Heillä kärsivällisyys palkitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti