torstai 14. heinäkuuta 2011

Least favorite movies by favorite directors, 2: Hitchcock, Miyazaki

Alfred Hitchcock - Jamaica Inn rantarosvot (1939)

 Jännityksen mestari onnistui yleensä, vaan ei jokaisella lukuisista elokuvistaan. Ensimmäiset mykänajan elokuvat olivat vielä pientä hakemista, mutta Blackmailin kaltaisistakin mestariteoksia herra teki jo 1920-luvulla ja siitä lähes järjestelmällisesti kaikkina kuutena aktiivisena vuosikymmenenään. Selkein floppi ja suurin pettymys ohjaajan tuotannosta kolahti itselleni varhaisessa tutustumisvaiheessa kun olin nähnyt vasta alle kymmenen hitchin elokuvaa, kaikki klassikoita. Kyseessä oli Jamaica Inn rantarosvot, jonka takia innostus ohjaajan vanhempaan tuotantoon otti hetkellisen takapakin. Myöhemmin on tullut hankittua koko tuotanto ja huomattua Jamaica Innin edelleen olevan pettymyksistä suurin.

Alfred Hitchcockin tyyli lie tuttu suurimmalle osalle elokuvien kuluttajia. Jännitys, usein murha tai salaliitto sijoittuu arkisiin tilanteisiin ja miljöisiin. Suosituimpia kehikoita tarinalle on koti, jonka jälkeen junat, autot jne. Tapahtumat sijoittuvat myös tiukasti siihen hetkeen, ammentaen maailman tapahtumista tunnelmia kuviin. Jamaica Inn perustuu Daphne du Maurierin romaaniin, jota Hitchcock tulkitsi myöhemmin ja huomattavasti onnistuneemmin elokuvillaan Rebecca ja Linnut. Uskoisin siis, että osasyy Jamaica Innin toisarvoisuuteen juontuu siitä seikasta, että se on sijoittuu vuoteen 1819. Hitchcockin elokuvaa katsoessa haluaa nähdä juuri sen ajan hengen, joka on niistä elokuvista tuttu ja johon tämä osaa luoda omaleimaisia jännityskertomuksiaan.


Hayao Miyazaki - Kikin lähettipalvelu (1989)



Hyvin selkeä valinta, ikävä kyllä. Kisu elokuvassa on mainio, muuten mennään Miyazakin tason ali lähes pitkin elokuvan. Miyazakin elokuvissa hienointa ovat upeat ja hauskat hahmot, mieletön animaatio, mielikuvitukselliset tilanteet ja juonikudos, sekä tunteisiin vetoavuus ja opetus. Hahmot ovat hieman ohuita, vaikka tytössä tietty oma viehätyksensä onkin. Animaation taso jää mielestäni vähän tylsäksi ja tilanteetkin olisivat vaatineet hieman maustetta. Elokuva ei myöskään vetoa missään vaiheessa tunteisiin, se on jopa poikkeuksellista Miyazakin tai ylipäätään Studio Ghiblin elokuvalta. Tämän kanssa saatan olla yksin, mutta tiukkana. Ymmärtäisin jos Kiki olisi tehty Laputaa ja Totoroa ennen, mutta ei.. Onneksi toista taantumaa ei olla vielä koettu, vaikkei Porco Rossokaan ihan täysin odotuksia täyttänyt. Olinpas taas jyrkkä... Ei Kiki siis huono ole, mutta peli on peliä.

2 kommenttia:

  1. Mulle taas Rebekka edusti suurta pettymystä. Hitchcock kuuluu suosikkiohjaajiini, enkä millään halua hyväksyä sitä, etten saa Rebekasta juuri mitään irti. Asia on suorastaan raivostuttava, mutta minkäs teen? Ehkä uusintakatseluun pitää ottaa sitten "jossain vaiheessa".

    VastaaPoista
  2. Enpä lukis Rebekkaa Hitchcockin suurimpiin mestariteoksiin minäkään. Se on ehkä yksi näyttävimmistä töistä ohjaajalta, mutta tunnelma jää jotenkin latteaksi eikä leffassa ole jännityksen virettä nimeksikään.

    Monet sen aikakauden hitchcockeista on sekä erittäin tyylikkäitä että jännittäviä (Nainen katoaa, Epäilyksen varjo, Kohtalon Avain, Noiduttu..), mutta Rebekka on "vain" tyylikäs, Jamaica Inn taas ei kumpaakaan!

    VastaaPoista