Marras & Joulu.

Rottatouille (2007)

Niin, hyvää uutta vuotta.

Olisi aika pistää tulemaan viimekuun katsotut leffat, mutta eipä ole näköjään tullut pistettyä julki edellisenkään kuukauden katseloita. Alkuperäinen idea on vähän muuttunut ja koitan saada järkeiltyä tämän vuoden osalta näitäkin juttuja vähän paremmin. Jospa vaikka kuukauden välein listaan edelleen katsotut leffat, mutta yritän pistää lyhyttä arviota tuoreeltaan vaikka viikottain. Joulukuussa ei paljon kalenteriluukkujen kirjoittelun lisäksi kerennyt muuhun keskittyä ja muita postauksia ei juuri tullut. Seuraavassa parin viime kuun satoa, pahoittelen etten nyt jaksa kommentoida suurinta osaa. Jos on pakottava tarve saada tietää mielipiteeni jostain tietystä katsomastani elokuvasta, niin kyselee sitten erikseen ja pistelen sitten tuomiota kehiin.

Marraskuu (sellaisenaan kun se on kirjoitettu 2.12)

Little Miss Sunshine. Kuun ensimmäisen leffan katselinkin niin lokoisissa tunnelmissa kuin sairaalassa vuodepotilaana, puoli tuntia valojen sammumisen jälkeen. Näin elokuvan ensimmäisen kerran puolitoista vuotta sitten paikallisessa Kino Iiriksessä 50 sentin hintaan ja muistikuvat oli vielä aika vahvat. Juuri oivallinen pätkä katsottavaksi niissä olosuhteissa. Leffahan on ihan hyvä, vaikkei suosikkejani.

Rakkaus alkaa aamuyöstä. Uuden aallon Suomi-kuvaa 1960-luvulta, sisällöltään heppoista nykynäkökulmasta, mutta ihan viihdyttävää iltapäivän täytettä.

Invasion of the Body Snatchers. Uusimman, vähän aikaa sitten telkkarista tulleen version innoittamana tsekkasin pitkästä aikaa tämän alkuperäisen klassikon. Hyvä ilman muuta, mutta kuten jo aiemmin kirjoittelin, uusin oli jostain syystä niin onnistunut, etten jaksanut repiä tästä niin paljoa irti. Hyvin harvinaista omalla kohdallani, että innostun niin paljon remakesta, mutta tässä on siitä vahva esimerkki.

The Thing from another World. Jonkin aikaa jo hyllyssä pölyttynyttä Ruotsin tuliaista, Classic Sci-fi boksia on tosiaan tullut nyt raotettua. Tämä alkuperäinen The Thing on lootan paras elokuva, likimain täydellinen vanhan koulukunnan jännitys/scifi/kauhu-elokuva. Viime näkemisestä on aikaa ja olenkin mieltänyt vuosien varrella Carpenterin kasariversion paremmaksi, mutta nyt täytyy sanoa, että luulen tämän päihittävän sinänsä mainion uuden version. Elokuvista pitäminen on toki usein fiiliksistä kiinni ja jos nyt on siitä kyse, tätä katsoessa minulla oli paras mahdollinen fiilis juurikin tälle. Kuukauden kolmen parhaan leffan joukossa.

Nina ja Erik. Toinen uuden aallon suomalaisista, jota oli ennenkaikkea kiva katsella, vaikka tarinallinen sisältö ei kovin kummosta ollut tässäkään. Mukavaa jokatapauksessa, että Yle alkoi näyttää kuusikymmentä luvun suomalaisiakin. Muistan nähneeni tämän aiemminkin ja voisin katsoa vastakin.

This Island Earth. Scifi-boksin satoa, loppujen lopuksi aika perushuttua, mutta viihdyttävää lajissaan.

Lähellä vaaraa. Hieman heikosti ehkä käynnistyvä film noir parani huomattavasti loppua kohden. Loppujen lopuksi oikein onnistunut leffa ja Robert Mitchumin näkeminen poikkeavassa roolissa oli aika mielenkiintoista. Kahdesta kuukauden aikana katsomastani Teeman noirista se parempi.

It came from outer Space. Yksi perinteisistä scifi-kuviosta, joka perustuu hyväntahtoisiin ulkoavaruuden matkaajiin. Avaruusalus kolahtaa maankamaralle ja vierailijat vain haluaisivat jatkaa matkaansa jahka alus on saatu kuntoon. Lajityypistä kiinnostuneille ihan riittävän kelvollinen leffa.

Cassandra's Dream. Uudempaa Allenia. Leffassa ei sinänsä näy ohjaajan parhaat puolet, mutta tykkään sen yksioikoisuudesta paljonkin. Match Pointia ehkä vähän heikompi, mutta samanhenkinen tuotos.

Muukalainen. Digiboksin kovalevyn ollessa aina ääriään myöten täynnä, pitää välillä ottaa asiakseen vähentää vanhoja tallennuksia. Kyse ei ole pari vuotta sitten valmistuneesta suomalaiselokuvasta, vaan jostain aivan muusta. Tämä taisi olla viime vuoden toukokuulta, enkä tiedä siitä oikeastaan mitään. Perusidealtaan ihan toimiva tarina raskaana olevasta naisesta, joka puhuu syntymättömälle vauvalleen esitellen kaikkea, mutta loppujen lopuksi leffa jää kuitenkin vähän liian köyhäksi. Mistä lie olikaan kyse, sitä ei löydy enää boksista tilaa viemästä.

Legenda Nibelungin Sormuksesta. Toinen boksia vaivannut loinen, josta pääsin vihdoin eroon. Tv-elokuva, jossa kaiken lisäksi heilui Robert Pattinson. Ylivoimaisesti kuukaden huonoin.

Halloween. Rob Zombien versio tuo klassikkoleffaan vähän lisää rähjäisyyttä ja raakuutta, mutta lupaavan alun jälkee lässähtelee hetki hetkeltä. Leffaa kuljetetaan tällä kertaa ennemminkin maskinaama Myersin näkökulmasta ja se on ihan mukavaa vaihtelua.

Rottatouille. Kuukauden kolmen parhaan elokuvan joukossa. Muutama kohta oli aikoinaan leffateatterissa nähtynä hieman vaikuttavampi, mutta kaikkiaan erittäin sovelias tv-näytöllekin.

The Incredible Shrinking Man. Scifiboksia, hyvä kyllä.

Slipstream (2007)

Slipstream. Raivostuttava elokuva, mutta totaalisen huonon tekotaiteen suurimpia virstanpylväitä lähivuosilta. Anthony Hopkinsin ohjaama ja tähdittämä leffa valmistui samoihin aikoihin kuin Lynchin Inland Empire ja aika paljon samoilla linjoilla kuljetaan, mutta siinä missä Lynch tekee upeaa katsottavaa, Hopkinsin tuotos ei voi kuin naurattaa typerällä äärimmäisen outouden tavoittelullaan.

Ohjaajan pallille istunut veteraani tuskin on ihan tosissaan yrittänyt tehdä mitään vaikuttavaa, järjettömät ja kaikkien lainalaisuuksien vastaiset leikkaukset ovat lähinnä noloja. Tätä voi verrata vaikka musiikin tai kuvanmuokkaukseen, otetaan jossain määrin johdonmukaisia toisiinsa liittymättömiä musiikin tai kuvan pätkiä ja heitetään ne koneelle, sekoitetaan ne, painellaan sattumanvaraisia nappuloita ja lopetetaan muokkaus kun tulos ei ole enää mistään kotoisin.

Muistan kun Hopkins kävi promoamassa Conan O'Brienissa leffaansa ja luulin leffaklipin olevan vain yksi Conanin typeristä sketseistä. En unohtanut näkemääni, mutten tullut tarkistaneeksi oliki kyse oikeasta elokuvasta. Vähän aikaa sitten huomasin leffan DVD:nä läheisessä Anttilassa ja pakkohan se oli napata. Nytpähän on nähty. Huonolla tavalla huono, mutta ärsyttävä elokuva. Suosittelen.

Marraskuun loput:

• Enkelin Kasvot
• Enter the Void. arv. aiemmin.
• American Pie 2
• Pikku Kananen
• Ampukaa pianistia
• Aika Tappaa
• Takaisin Maalle
• You Will Meet a Tall Dark Stranger. arv. aiemmin
• Napapiirin pikajuna
• Lola
• Jääprinsessa
• Australia
• Voitte suudella sulhasta
• Kultaisen Kukan Kirous
• Blackout
• Bambi 2
• Karhuveljeni Koda 2
• The Girl in the Park

Ghosts of the Abyss (2003)

Ghosts of the Abyss. James Cameron tutkii ohjaamassaan dokumentissa pakkomielteisesti meren pohjaan vajonnutta Titanicin raatoa pikkulapsen innolla. Jostain syystä en ole aiemmin tätä dokkaria nähnyt ja se oli kyllä ihan kiva vihdoin nähdä. Cameron on hieman suuruudenhullu projekteissaan ja pääkin taitaa ajoittain pehmetä taustatöitä tehdessä. Pari vuotta sitten Cameron ilmoitti löytäneensä Jeesuksen, siis kyseisen herra nasaretilaisen omasta haudastaan, josta hän ei näköjään koskaan oikeasti noussut ylös. Oli miten oli, sujuvaa viihdettä häneltä tulee milloin elokuvien, milloin dokumenttien ja Oscar-puheiden muodossa.

Marraskuun Top 3 oli siis: Enter the Void, Rottatouille, The Thing

Joulukuu.

• 1974: Tappajan jäljillä. Lievä pettymys suurten odotusten takia, mutta ok.
• Azur & Asmar. Kuten myös.
• Riemukas Robinsonin Perhe. Mainio.
• Taivaalliset Olennot. Yksi pitkän linjan suosikeistani.
• Littlest Rebel
• Captain January. Erittäin hyvä Shirley Temple -elokuva.
• Hassut Hurjat Hirviöt
• Viidakon Ykä
• Suuri Sininen
• Rare Exports
• 101 Reykjavik
  

Miehet jotka vihaavat naisia. Millenium-trilogian televisioversio herättää ristiriitaisia tunteita. Jokainen leffa on saanut lähes tunnin lisää pituutta, uusia paloja en kyllä ole juurikaan tunnistanut. Mainoksia tulee jotakuinkin kymmenen minuutin välein, joka on tappanut tunnelmaa kuitenkin ehkä yllättävän vähän. Täytyy kuitenkin sanoa että leffateatterissa kokemus oli erittäin vaikuttava, tällaisenaan lähempänä perus dekkarin tasoa. Keskimmäinen osa taas tuntui televisiosta kahdessa osassa katsottunu jopa paremmalta kuin leffassa. Leffa on siis ehkä tv-sarjamaisempi, vai onko kyse uudestä matskusta vai ihan vaan fiiliksistä. Kuitenkin.

• Holiday
• Tuttisoturi
• Eräs Joulutarina
• Metropolis. Pitkä arvio tulossa.
• Helinä Keiju
• Nainen on aina Nainen
• Laittomat
• Naamio
• Laulavat Sadepisarat
• Hätä ei lue lakia
• Kohtalokas tapaaminen
• Heidi
• Tyttö joka leikki tulella
• Miss Kovis
• Veijarit. Pitkä arvio tulossa.

Marttyyrit (2008)

Marttyyrit. Kauhuleffat jaksavat enää hyvin hyvin harvoin tehdä vaikutusta pelotteluillaan, shokkiefekteillään tai kuvotuksillaan, mutta Marttyyrit oli kyllä totaalinen poikkeus tähän sääntöön. Ei niinkään pelottava, vaan melko järkyttävä - ja järkyttävän upea. En uskalla suositella muille kuin niille jotka sietävät vanhaa kunnon epäoikeutta ja kidutusta. Ranskalaistuotanto on 2000-luvun parhaita kauhuelokuvia, eikä todellakaan sen takia että se on erityinen sadistinen, vaan koska se on kauttaaltaan niin hyvin tehty. Eiköhän se ole sitä parempi, mitä vähemmän tietää etukäteen, joten en sen kummemmin spoilaile.

• Minä en pelkää
• Paha Maa
• Yön Ritari. Tuorein batmani jäi vuoden viimeiseksi elokuvaksi, vaikka viimeinen puoli tuntia tulikin tuijotettua tämän vuoden puoleisena aamuna. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun katsoin leffan kokonaan sitten elokuvateatteri käynnin. Mihinkäs se siitä olisi muuttunut, hyvä elokuva.
  

Joulukuun parhaat:

Captain January (1936)


*****Taivaalliset Olennot, Captain January, Metropolis, Laulavat Sadepisarat, Marttyyrit, Paha Maa

****Riemukas Robinsonin Perhe, Rare Exports, Miehet jotka vihaavat naisia, Minä en pelkää, Yön Ritari