Toisen luukun takaa paljastui näinkin suloinen pari. Kyseessä on tietenkin Steven Spielbergin E.T. (1982). Kokoperheen elokuvissa käytetään elementtinä oikeastaan aika useinkin science fictionia, vaikkei ne välttämättä uskottavan tieteiskuvitelman määreitä täytäkään. Ne ovat joko enemmän satuun kääntyviä tai vain mausteena tiedettä käyttäviä, genrestä jalostettua scifi lightia tai scifi zeroa.
Aihepiiristä voi kuitenkin ammentaa äärettömiä määriä perheen pienimpiäkin kiehtovia ajatuskuvia, joita pystyy käsittelemään kuten satuja tai fantasiaa. E.T. on lapsenkorkuinen, lapsenmielinen otus, joka on saapunut avaruudesta maan päälle paikallisten penskojen ihmeteltäväksi. Rakastettava hahmo, harmiton tapahtumienkulku. Koko perhe tykkää jos on tykätäkseen.
Spielberg tuppaa tekemään kahdenlaisia elokuvia, ahdistavia tai lapsellisia. E.T.:n tieteissatujen hengessä liikutaan myös Kolmannen asteen yhteydessä (1977) ja suuren yleisön rakastamaa seikkailua tarjoaa Indiana Jonesit (1981-2008) ja Hook - Kapteeni koukku (1993). Viime aikoina on totuttu siihen rankempaan Spielbergiin, mutta kyllä se Tintti-elokuvakin on sieltä aikanaan tulossa.
Paluu tulevaisuuteen -trilogia on kevyen scifin suurimpia hittejä ja se on kyllä paikkansa elokuvahistoriassa ansainnut. Suhteellisen simppeli, mutta täydellisen toimiva perusidea ja toteutus loksahtelee paikalleen ongelmitta ja lopputuloksena taitaa olla maailman tunnetuin aikamatkailuleffakin. Elokuvan ohjaaja Robert Zemeckis on yksi suurimpia nimiä tehosteita vilisevien perhe-elokuvien tantereella. Vihreän timantin metsästys, Kuka viritti ansan Roger Rabbit, Forrest Gump, Napapiirin pikajuna ja Saiturin Joulu ovat kaikki Zemeckisin tuotoksia ja seuraavaksi luvassa on riskialtis Keltaisen Sukellusveneen uudelleenfilmatisointi.
Ajassa liikkumista käsitellään useassakin kaikille soveliaassa elokuvassa, yksi tällainen on Hissillä halki ajan (1999). Lauantai-iltapäivän elokuva, joka tuli luultavasti mtv3:lta joskus vuosia sitten, teki minuun ilmeisesti lähtemättömän vaikutuksen, kun jaksan sitä vieläkin muistella. Pääosassa 24:sta tuttu Elisha Cutbert, joka esittää 14-vuotiasta Susania ja huomaa talonsa hississä outoja vivahteita. Hissillä pystyy nimittäin matkaamaan ajassa, aina sadan vuoden taakse. Susan tutustuu talossa 1800-luvun lopussa asuneeseen ikäiseensä tyttöön ja pian he ystävystyvät. Tyttöjen perheillä on ongelmansa ja hissin avulla he yrittävät muuttaa asioita paremmaksi.
Aihepiiristä voi kuitenkin ammentaa äärettömiä määriä perheen pienimpiäkin kiehtovia ajatuskuvia, joita pystyy käsittelemään kuten satuja tai fantasiaa. E.T. on lapsenkorkuinen, lapsenmielinen otus, joka on saapunut avaruudesta maan päälle paikallisten penskojen ihmeteltäväksi. Rakastettava hahmo, harmiton tapahtumienkulku. Koko perhe tykkää jos on tykätäkseen.
Spielberg tuppaa tekemään kahdenlaisia elokuvia, ahdistavia tai lapsellisia. E.T.:n tieteissatujen hengessä liikutaan myös Kolmannen asteen yhteydessä (1977) ja suuren yleisön rakastamaa seikkailua tarjoaa Indiana Jonesit (1981-2008) ja Hook - Kapteeni koukku (1993). Viime aikoina on totuttu siihen rankempaan Spielbergiin, mutta kyllä se Tintti-elokuvakin on sieltä aikanaan tulossa.
Paluu tulevaisuuteen -trilogia on kevyen scifin suurimpia hittejä ja se on kyllä paikkansa elokuvahistoriassa ansainnut. Suhteellisen simppeli, mutta täydellisen toimiva perusidea ja toteutus loksahtelee paikalleen ongelmitta ja lopputuloksena taitaa olla maailman tunnetuin aikamatkailuleffakin. Elokuvan ohjaaja Robert Zemeckis on yksi suurimpia nimiä tehosteita vilisevien perhe-elokuvien tantereella. Vihreän timantin metsästys, Kuka viritti ansan Roger Rabbit, Forrest Gump, Napapiirin pikajuna ja Saiturin Joulu ovat kaikki Zemeckisin tuotoksia ja seuraavaksi luvassa on riskialtis Keltaisen Sukellusveneen uudelleenfilmatisointi.
Ajassa liikkumista käsitellään useassakin kaikille soveliaassa elokuvassa, yksi tällainen on Hissillä halki ajan (1999). Lauantai-iltapäivän elokuva, joka tuli luultavasti mtv3:lta joskus vuosia sitten, teki minuun ilmeisesti lähtemättömän vaikutuksen, kun jaksan sitä vieläkin muistella. Pääosassa 24:sta tuttu Elisha Cutbert, joka esittää 14-vuotiasta Susania ja huomaa talonsa hississä outoja vivahteita. Hissillä pystyy nimittäin matkaamaan ajassa, aina sadan vuoden taakse. Susan tutustuu talossa 1800-luvun lopussa asuneeseen ikäiseensä tyttöön ja pian he ystävystyvät. Tyttöjen perheillä on ongelmansa ja hissin avulla he yrittävät muuttaa asioita paremmaksi.
Mistä lie löytäisi edellämainittuakaan, haluaisin kyllä nähdä joskus uudestaan. Minkäänlaisessa videolevityksessä tätä ei ole tietääkseni täällä ollutkaan ja joskohan näin ikinä tapahtuukaan. Pitänee laittaa vetoomusta maikkarille.
Toinen mainio vaikka kevyttäkin kevyempi, tietynlainen aikamatkailu on Blast from the Past, jossa Brendan Fraserin näyttelemä 1960-luvun lapsi kasvaa ns. tynnyrissä ja nousee nykypäivänä pinnalle. Pleasantville (1998) taas edustaa jo älykkäämpää elokuvaa, jossa nykypäivän nuoret joutuvat fiftarisarjan kulisseihin, jossa kaikki on hyvin, eikä palokunnalla ole vaarallisempia tehtäviä, kuin kissojen pelastaminen puusta.
Toinen mainio vaikka kevyttäkin kevyempi, tietynlainen aikamatkailu on Blast from the Past, jossa Brendan Fraserin näyttelemä 1960-luvun lapsi kasvaa ns. tynnyrissä ja nousee nykypäivänä pinnalle. Pleasantville (1998) taas edustaa jo älykkäämpää elokuvaa, jossa nykypäivän nuoret joutuvat fiftarisarjan kulisseihin, jossa kaikki on hyvin, eikä palokunnalla ole vaarallisempia tehtäviä, kuin kissojen pelastaminen puusta.
Enää 22. päivää jouluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti