2000-luvun parhaat elokuvat: El Laberinto del Fauno (2006)

Guillermo del Toro: El Laberinto del Fauno (Pan's Labyrinth, 2006)

Pieni Ofelia tyttö elää sisällisodan jälkeisessä Espanjassa. Äiti on raskaana ja sairas, uusi isäpuoli pelottava ja julma. Ympäröivä metsä alkaa kiehtoa tyttöä, kun tämä kohtaa mielenkiintoisen ja oudon hyönteisen. Syvemmälle astuessa paljastuu aina vain kiehovampi piilotettu maailma.

Pan's Labyrinth on eskapismikuvaus. Saduista ja mytologiasta vaikutteensa ottanut elokuva lokeroituu tavallaan samaan joukkoon Hayao Miyazakin muutaman elokuvan kanssa. Esimerkiksi Totorossa ja Henkien kätkemässä käsitellään lapsen maailmaa ja mielikuvitusta samalla tapaa ajatuksella ja kunnioituksella. Pan's Labyrinthissa kauhuelementit ovat vahvempia, mutta maailma ja hahmot yhtä rikkaita. Animemestarin elokuvissa paetaan tosin lähinnä tylsyyttä, kun faunin labyrintti houkuttelee vaaran vuoksi. Roomalaisen mytologian faunista on tosiaan kyse, eikä käännöksen Panista, joka sijoittuu kreikkalaiseen tarustoon.

Vähän aikaa sitten totesin, että Ranskasta on saatu erinomaista psykologisen tason fantasiaa lähivuosikymmeninä. Siitä ei ole saatu varsinaista brändiä, toisin kuin espanjalaisesta kauhufantasiasta. Guillermo del Toro ei Pan's Labyrinthilla sitä aloittanut, mutta viimeistään sen jälkeen suosio lähti räjähdysmäiseen nousuun. Halvat kopiot ja liukuhihna päästettiin surutta irti. Abre los Ojos, The Others, Devil's Backbone, Nimetön ja Orpokoti edustavat erinomaista elokuvaa genressä, mutta Pan's Labyrinth on se kaiken huipentuma. Sen tarunhohtoinen kuvaus ja monitasoinen tarina jättää paljon varaa myös katsojan mielikuvitukselle.

 

Pan's Labyrinth on vuotta myöhemmin ilmestyneen Orpokodin ohella lajityyppinsä viimeisin etappi ja virstanpylväs. Molempia yhdistää tahto ja usko. Orpokoti on lähempänä kummitustarinaa, kun tämä on tehty keijukaisista ja elämää suuremmista taruolennoista, jotka avautuvat vain harvoille ja valituille. Kun ihminen pystyy kuvittelemaan kuin lapsi, on paikkoja johon paeta, uniikkeja maailmoja joita kokea. Oli kyse yksinäisyydestä tai pelosta, mielikuvitusmaailmassa voi olla paremminkin kuin oikeassa. Paremmin tai huonommin, siitä tekee erityisen hienoja elokuvia. Pan's Labyrinth on niiden joukossa hyvin korkealla.